Kohti unelmia

Olen kova unelmoimaan ja uskon sen voimaan. Toisinaan unelmani tuntuvat mahdottomilta toteuttaa, mutta jaksan uskoa niihin ja pyrkiä vahvasti kohti unelmia. Unelmoinnin lisäksi, kun on iso annos tahdonvoimaa ja ahkeruutta, niin mitä vain voi tapahtua. Minusta ilman suuria unelmia, ei mitään suurta voi tapahtuakaan, tai ainakaan ne eivät tunnu isoilta saavutuksilta. Minulla on toteutunut suuria unelmia jo monia ja nyt on seuraavan suuren unelman vuoro toteutua. Siis rohkeasti kohti unelmia.

Uskalla unelmoida

Meillä rohkaistaan myös lapsia unelmoimaan suuresti. Aina unelmat eivät toteudu, mutta unelmoinnilla voi saada isoja asioita aikaan. Täytyy uskaltaa unelmoida ja uskoa rohkeasti omiin unelmiin, eikä pelätä unelmien sortumista. Ihminen on niin valtavan taitava, kykenevä tekemään muutoksia ja pyrkimään kohti unelmia oikeita reittejä pitkin. Tahdonvoima ja ahkera toimiminen unelman eteen mahdollistavat vaikka mitä. Tänä päivänä myös maailman tarjoamat mahdollisuudet tukevat suuriakin unelmia.

Jos lapseni sanoo minulle, että ”äiti, tahdon isona osata lentää.” Minä sanon: ”Jos todella sitä tahdot, niin keksit varmasti keinon, kuinka siinä onnistut.” En sano, että: ”Lapsikulta, ei ihminen voi lentää.” Kyllä voi, hän vain tarvitsee siihen apuvälineitä, jotka on jo kehiteltykin. Jos lapsi sanoo minulle, että haluaa isona olla supersankari, sanon: ”Vau, se olisi todella hienoa!”

Unelmia on hyvä olla paljon ja erialisia. Isojen unelmien lisäksi on hyvä olla pienempiä unelmia ja välietappeja suuren unelman varrella. Unelmointia voi harrastaa hyvin yksinkertaisistakin asioista, kuten seuraavan päivän auringon paisteesta ja vaatekaapin siivotusta lopputuloksesta. Voi unelmoida kesästä ja ihanasta rantapäivästä perheen kanssa. Voi unelmoida suuresta palkintogaalasta, jossa saat kunnianosoitusta hienosta työsuorituksesta. Kun unelmia on paljon, ei unelmien murentuminen tunnu niin pahalta ja niiden toteutumisen mielihyvää on ripoteltu pitkin matkaamme.

Unelmat muuttuvat

Unelmat saavat ja kuuluvatkin muuttua. Maailma ympärillämme muuttuu ja me kasvamme sen mukana. Tuskin kovinkaan moni 3-vuotias unelmoi samasta, kuin 30-vuotias. Unelmat vaihtuvat ja niitä tulee lisää. Aina niiden ei tarvitse täysin vaihtua, mutta ne muuttavat muotoaan.

Usko itseensä ja elämää kohtaan on tärkeä voima. Tästä olenkin jo puhunut, kuinka elämänasenteella on iso merkitys. Miten opetamme ja annamme lasten unelmoida. Meillä on aina sanottu lapsille, että sinä voit olla isona ihan mikä itse haluat. Voit oppia ja saavuttaa mitä vain. Unelmoinnin lisäksi sinun on oltava valmis tekemään paljon töitä saavuttaaksesi unelmasi. Harvemmin unelmat toteutuvat täysin itsestään, vaan ainakin jotain pohjatyötä on tehtävä etukäteen tai viimeistään säilyttääkseen unelman.

Toisinaan on onni matkassa ja juuri oikeat ihmiset näkevät tai löytävät sinut juuri oikealla hetkellä. Tärkeintä on, ettei me tylsät aikuiset murskata lasten unelmia tylsään realistisuuteen. Tuskin kovinkaan moni nainen on pettynyt, kun hänestä ei tullutkaan prinsessa tai mies, kun hän ei pystynytkään siirtämään super voimillaan taloa.

Toiset unelmat kaatuvat ja sitten on kehiteltävä uusia tilalle. Unelman vaihtuminen tai murtuminen ei ole epäonnistumista. Minulla oli pikkutyttönä kolme isoa unelmaa: Halusin olla tanssija, löytää ihanan miehen ja olla äiti. Yksi murtui häntäluun mukana, mutta kaksi muuta toteutui jo varhain.Löysin vielä miehen, joka todella osaa unelmoida, uskoo unelmiinsa ja tekee paljon töitä niiden eteen. Kun katson asiaa tarkemmin, myös tanssijan ura toteutui jollain tasolla, mutta hieman kevyemmin ja muunneltuna, opettajan roolissa. Paljon on pieniä unelmia myös kaatunut, mutta enää en edes muista niitä.

Maali vai matka?

Uskon, että tässä meitä on kahteen junaan. Toiset pitävät maalia tärkeämpänä ja toiset itse matkaa. Minä olen ehdottomasti sen matkan kannalla. Vaikka pidän kyllä juhlimisesta ja haluan antaa isommille saavutuksille ja voitoille kunnioitusta ja huomiota. Silti minusta riittää, että pääsee toteuttamaan unelmiaan, edes jollain tavalla. Tietenkin voitto tuntuu hyvältä, mutta tuntuisiko se, jos sen eteen ei olisi tehnyt ensin valtavasti töitä? Uskon, että todellinen unelma piilee siinä matkassa.

Minun unelmani äitiydestä toteutui, kun sain esikoiseni 13 vuotta sitten. Sen unelman toteutuminen jatkuu elämäni loppuun asti. Onko se aina yhtä voiton juhlaa, niin ei tietenkään, mutta koen kyllä joka päivä olevani kiitollinen ja onnellinen, että saavutin tämän unelmani. Samaten miehen löytäminen. Löysin hänet jo 13-vuotiaana, ”sain” hänet 15-vuotiaana ja teen edelleen töitä pitääkseni tämän unelman. Matka voi siis myös jatkua vielä maalinkin jälkeen.

Onni unelman toteuduttua

Tuoko unelman toteutuminen sitten onnea? Voiko olla onnellinen ilman unelmia? Viekö uusi unelma pois onnellisuutta edellisestä saavutuksesta? Minun mielestäni unelmien toteutuminen vahvistaa meidän itsetuntoa, antaa onnistumisen iloa ja lisää tietynlaista tyytyväisyyttä elämäämme. Se antaa myös uskoa seuraavalle unelmalle. Jos jotain uskomatonta toteutuu, uskallamme nostaa unelmien tasoa. Varmasti monella ihmisellä on ne tietyt asiat, joita tahtoisi toteuttaa elämänsä aikana ja niiden totuttaminen antaa mielihyvää. Minusta ihminen ei elä, jollei hän unelmoi ja pyri jotain kohti. Se ei silti tarkoita sitä, etteikö ihminen olisi tyytyväinen ja onnellinen juuri sillä hetkellä.

En tiedä, onko minun mummollani ollut kovinkaan paljon unelmia, mutta silti hän on elänyt todella onnistuneen ja onnellisen elämän. Kuinka moni muu olisi ollut siihen tyytyväinen, en tiedä. Tänä päivänä ihmisillä on hieman pidempi lista toiveita elämälle ja mahdollisuuksia niin paljon enemmän. Edellisillä sukupolvilla on ollut lähinnä unelma pysyä terveenä ja saada rahat riittämään tarpeelliseen. Näin ne unelmat myös muuttuvat sukupolvien välissä.

Meidän tulisi olla iloisia siitä, että voimme unelmoida niin laajasti ja mahdollisuuksia on tänä päivänä niin paljon enemmän. Silti unelmia ei mielestäni voi verrata keskenään. Meillä kaikilla on se oma hetki, jossa elämme, omat tarpeemme, unelmamme ja lupa pyrkiä niitä kohti. Täytyy silti varoa, ettei unelmista tule liian suuria toive/vaatimuslistoja.

Kovaa kohti omia unelmia

Olen kovin pitkään lukenut kasvatuskirjoja ja haaveillut jo pitkään jonain päivänä kirjoittavani oman kirjan. Olen kerännyt materiaalia koko äitiyteni ajan ja ajattelin aina, että kirjoitan sitten, kun omat lapset ovat mahdollisesti jo aikuisia. Tilaisuus tarjoutuikin odotettua aikaisemmin. Siihen oli ehdottomasti tartuttava. Vuosi sitten uskaltauduin aloittaa blogin kirjoittamisen, se oli askel kohtia unelmaani. Nyt olen tehnyt kustannussopimuksen ja pääsen toteuttamaan tätä isoa unelmaani ihan oikeasti. Kirjoitan blogin lisäksi siis myös kirjaa, joka olisi tarkoitus julkaista keväällä 2022.

Kirjoitan äidin, kotiäidin ja suurperheen äidin näkökulmasta. Mielipiteitä, näkemyksiä, vaihtoehtoja, mahdollisuuksia ja vertaistukea. Mahdollisesti myös apua vanhemmille. En kirjoita oppikirjaa, vaan samalla pohdin itsekin, kuinka näitä kasvatusjuttuja olisi hyvä toteuttaa. Samalla tavalla, kuin näissä blogeissani. Kerron kyllä vahvasti mielipiteeni, mutta en oleta niiden olevan aina oikeita tai ainoita vaihtoehtoja.

Usko unelmiin

Kirjasuunnitelmien myötä toteutui myös toinen unelma. Ensi syksyn suunnitelmien ratkeaminen tuntui todella hyvältä. Kuopuksemme lähtee tarhaan ja minä jään kotiin kirjoittamaan kirjaa ja blogia. Luon niiden ympärille uusia asioita, miten korona ja muu maailma mahdollistaa. Saan jatkaa samalla myös kotiäitiyttäni. Olen kotona, kun pojat tulevat kotiin koulusta. Saan edelleen tehdä töitä joustavalla aikataululla, jolloin perheen pyörittäminen on huomattavasti helpompaa. Saan edelleen pitää lapset ykkösenä ja samalla toteuttaa muita unelmiani. Tästä kaikesta olen erittäin kiitollinen ja onnellinen. Tässä toteutui myös minun toinen iso unelma kirjan ohella.

Vaikka korona yrittää lannistaa, emme saa antaa sen tuhota meitä. On paljon ihmisiä, jotka yrittävät taistella virusta vastaan. Meidän tavallisten ihmisten on kaivettava jostain voimia edelleen unelmoimiseen. Meidän on uskottava unelmiin paremmasta maailmasta. Samalla voisimme ehkä hieman muuttaa unelmiamme, jotta ne voisivat jollain tasolla onnistua tässä maailman tilanteessa. Voisimme kehitellä väliunelmia, jotka voisivat toteutua nyt. Voimme keskittyä perheeseen, omaan hyvinvointiin ja kehittää itseämme siinä missä nyt voimme, jotta kun maailma taas aukeaa, meillä on kaikki mahdollisuudet lähteä kohti suuria unelmiamme.

Uskaltakaa unelmoida, uskokaa unelmiinne, nauttikaa matkasta ja tehkää töitä päästäksenne maaliin.

Aami