Ryhmäyttämisen tärkeys
Edelliset tekstit herättivät ajatuksia lukijoilla ja sain kommentteja ihanan paljon. Pohdinnat teidän lukijoiden kanssa sai minut kiinnittämään huomiota, kuinka suuri on ryhmäyttämisen tärkeys. Seuraavana aiheena halusinkin uppoutua vielä hetkeksi ihan pelkästään siihen. Kuinka paljon haasteita voisimme lieventää tai jopa sivuuttaa panostamalla ryhmäyttämiseen huolella. Ennakoimalla paremmin. Puhuin jo aikaisemmin koulussa muodostuvista rooleista ja kuinka hyvä ryhmäyttäminen on avain näiden roolien yhteispeliin.
Lapsen minäkuvan muodostumisen merkityksellisimmät vuodet ovat koulun ensimmäiset vuodet ja uudelleen murrosiän taitteessa. Kuka olen? Minkälainen olen? Olenko hyvä koulussa? Osaanko olla toivotusti? Näihin kaikkiin kysymyksiin lapsi hakee vastausta ensin ulkopuolelta ja vasta myöhemmin itsensä sisältä. Opettajalta, vanhemmilta ja luokkakavereilta. Roolit ja leimat vaikuttavat minäkuvaan ja itsetuntoon aivan valtavasti.
Ryhmäytyminen
Ryhmäytyminen on tärkeä asia, jotta ryhmä erilaisia ihmisiä voi toimia hyvin yhdessä ja saavuttavat yhteisen tavoitteen. Ryhmäytyminen tarkoittaa toisiin hyvää tutustumista, hyvän vuorovaikutuksen ja luottamuksen muodostamista ja myös yhdessä viihtymistä. Prosessi, jossa opitaan huomioimaan ja hyväksymään toisen puutteita ja arvostamaan toisen taitoja ja lahjoja, mutta samalla myös löytämään omat taidot ja taitamattomuudet. Yhteisen hyvän eteen työskentely vaatii luottamusta ja vuorovaikutustaitoja jokaiselta.
Luokassa yhteinen hyvä on uuden oppiminen ja turvallisen, sekä viihtyisän oppimisympäristön luominen. Hyvin ryhmäytynyt luokka luo kannustavan oppimisympäristön, jossa jokainen kuuluu porukkaan.
Yhteinen tavoite
Ensimmäiset vuodet ovat paljon yhteisten pelisääntöjen opettelua. Kuinka jonotetaan, viitataan ja huomioidaan toisia oppilaita. Minkälaisia sääntöjä koulussa on ja erikseen vielä omalla luokalla. Minkälaisia seurauksia on sääntöjen rikkomisesta ja onko jotain palkintoja hyvästä toiminnasta.
Vuorovaikutustaitojen opettelu on äärimmäisen tärkeää nimenomaan koulussa. Näille pitäisi antaa opetussuunnitelmassa tarpeeksi aikaa ja arvoa. Kirjaimia ja numeroita voi alkaa opetella leikkien kautta, jotka tukevat samalla ryhmän yhteistä toimintaa ja toisiin tutustumista. Nostavat ryhmän yhteishenkeä.
Yhteiset pelisäännöt ja yhteinen tavoite antaa motivaatiota toimia ryhmänä, jossa on kuitenkin samalla upeita yksilöitä. Huomioimalla erilaisuudet, joiden avulla ryhmä pääsee täyteen potentiaaliinsa.
Opettajan tehtävä
Mielestäni opettajan tehtävä on luoda luokkaan turvallinen ja suvaitsevainen ilmapiiri. Jokaisella lapsella tulisi olla tervetullut olo luokkaan joka päivä. Huomioida persoonat ja tehdä haastavastakin palapelistä sopiva kokonaisuus. Tämä kaikki helpottaa opettajan tehtävää opettaa erilaisia uusia asioita jatkossa. Eräs meidän lapsen mahtava opettaja sanoi vanhempainillassa, että hänen yksi tärkeimmistä tehtävistä on arvostaa jokaisen lapsen omaa persoonaa ja auttaa lasta loistamaan omalla tavallaan. Kohdata jokainen oppilas jokainen aamu, kuin uutena kohtaamisena jättäen menneen päivän ikävät tapahtumat taakseen.
Eräs toinen opettaja puhui aina ihanasti lasten taitamattomuudesta, eikä virheistä tai osaamattomuudesta. Mielestäni se oli ihanan ymmärtäväinen ja suvaitsevainen tapa puhua ja ajatella. Kuinka yhdellä pienellä sanalla voikin olla iso merkitys. Lapset eivät missään nimessä ole huonoja tai tyhmiä, vaan he ovat taitamattomia ja meidän aikuisten tehtävä ja myös meidän vastuulla on opettaa lapsille lisää taitoja. Kasvaessaan isommiksi, he alkavat kantaa itse vastuuta uuden oppimisestaan.
Opettajalla on haastava, mutta myös upea mahdollisuus saada koko luokan potentiaali käyttöön hyödyntämällä luokan monipuolisuutta. Kuinka jokainen persoona tuo oman lahjansa porukkaan. Vastakohdat voivat olla vastakkain tai täydentää sulavasti toistensa puutteita. Mutta onko opettajilla tarpeeksi aikaa ja välineitä panostaa tähän osaan?
Kavereiden merkitys
Kavereiden merkitys lasten elämässä on suuri. Kuinka kaverit ja luokkalaiset ajattelevat hänestä. Se joko ruokkii lapsen itsetuntoa tai murskaa sitä pahasti. Mitä pienempi lapsi sen helpommin he tulevat toimeen ihan kaikkien kanssa. Mitä isommaksi lapsi kasvaa sen vahvemmin alkaa näkyä omat mieltymykset, arvot ja elämäntavat. Ala-asteella vanhemmilla on vielä mahdollisuus vaikuttaa, kuinka lapsi tutustuu uusiin ihmisiin. Kunnes lapset alkavat itse valitsemaan seuransa ja sopimaan kaveritapaamisistaan. Yläasteella meidän vanhempien on kaikista vaikeinta vaikuttaa lasten kaveriporukoihin ja silloin se voisi olla todella tarpeellista.
Hyvin ryhmäytetty luokka oppii näkemään erilaisten ihmisten vahvuuksia ja hyviä puolia. He eivät tuomitse toisiaan, vaan oppivat ymmärtämään ja tukemaan toinen toisiaan. Minulla on todella paljon kokemusta tästä omien lasteni luokkien kanssa, kuinka he tarpeen vaatiessa esimerkiksi puolustavat toisiaan ihan eri lailla. Näissä porukoissa ei myöskään ilmene niin paljon vakavaa kiusaamista, vaan erimielisyydet saadaan suurimmaksi osaksi soviteltua jo alkutaipaleella puhuen.
Hyvin ryhmäytetyssä luokassa kukaan ei joudu syrjityksi tai täysin ulkopuoliseksi. Vaikka ryhmän sisällä muodostuukin niin sanottuja vapaa-ajan porukoita, ei heillä ole mitään ongelmaa olla kenenkään oppilaan parina koulutehtävissä.
Haasteet
Uudet ryhmät, uudet oppilaat ja opettajat vaatisivat aina oman ajan tutustua toisiinsa ja löytää hyvän paikan porukassa. Varsinkin pienissä kouluissa, joissa ryhmä pysyy melko samana pitkän aikaa, olisi äärimmäisen tärkeää ryhmäyttää uudet oppilaat huolella. Porukkaan, joka on tuntenut toisensa jo monta vuotta ei ole helppo aina sulautua ja vastarintaa muodostuu helposti.
Kotikasvatuksella on tietenkin näppinsä vahvasti tässäkin pelissä. Jos kodin arvomaailma ja toiminta eivät tue lapsen sopeutumista porukkaan, lisää se opettajan työtä. Kotona olisi todella tärkeä tuoda esiin, kuina jokainen ihminen on arvokas, erilaisuus on rikkaus, maailma tarvitsee erilaisia taitoja omaavia ihmisiä, erilaiset osaajat täydentävät toisiaan jne. Tehdä pohjatyötä ryhmätyön onnistumiselle.
Toisilla kemiat eivät vain millään kohtaa ja se haastaa tietenkin koko ryhmän yhteispelin toteutumista. Siihenkin on tärkeä saada kotona tukea. ”Kaikkien kanssa ei tarvitse olla ystävä, mutta toimeen pitää tulla.” Opettaa jollain tasolla jättämään myös tällaiset ihmiset omaan rauhaan ja ottaa parhaan mukaan etäsyyttä. Harjoitella ärsyttävien tunteiden käsittelyä, jota jokin ihminen lapsessa herättää.
Leimaantuminen
Roolit voivat johtaa vahvaan leimaantumisen. Leimaantuminen voi tapahtua hyvinkin nopeasti, mutta leiman tunnistaminen voi tapahtua huomattavasti hitaammin ja silloin leiman putsaaminen voi olla todella haastavaa. Lapsi monesti alkaa käyttäytyä niin kuin häneltä odotetaan.
Niin sanottu kiltti 10 oppilas asettaa itselleen riman todella korkealle kaikessa ja vaatii itseltään lähes täydellisyyttä kaikessa, koska olettaa muiden tahtovan sitä. Aivan kohtuuttomat vaatimukset lapselle ja myöhemmin varsinkin nuorelle. Lapsi oppii olemaan kaikessa hyvä, eikä opi käsittelemään pettymyksiä ja pitää itseään todella epäonnistuneena ja huonona, jos ei saavuta täysiä pisteitä. Hieman hei tai jossain asiassa huonona olemista. Heikommin kouluaineissa pärjäävä ei vastaavasti edes pyri korkeisiin numeroihin, vaan tyytyy huomattavasti huonompiin, koska olettaa, ettei häneltä odoteta mitään sen enempää. Tällöin saattaa hänen potentiaali ja kehityskaari jäädä saavuttamatta.
Luokan häirikköpoika tottuu olemaan se huono ja epäonnistunut. Häntä aletaan jo syyttää asioista, joita hän ei ole tehnyt. Ja jossain vaiheessa alkaa ottaa itse syyt niskoilleen toistenkin tekemistä törttöilyistä, koska sillä pääsee helpommin asiasta eteenpäin ilman puuduttavia selvittelyjä. Hän myös alkaa tottumaan omaan käytökseensä ja ei jossain vaiheessa enää osaa muokata sitä itse. Tilanteeseen olisi tarvittua selkeämpää muutosta aikuisten toimesta varhaisemmassa vaiheessa. Lapselle tulee helposti olo, että hyvää käytöstä ei enää huomata, vaan huomataan pelkästään huono.