Arjen pyörityksessä

1. Kirjoita paperille arjen ikäviä puolia, asioita jotka kuormittavat päiviäsi, aiheuttavat harmia ja päänvaivaa, väsyttävät, vievät liikaa voimia..
2. Kirjoita seuraavaksi lista asioista, jotka tuovat voimia ja iloa arkeesi. Mikä tekee sinut ja perheesi hyvälle tuulelle.

3. Palaa ikävän listan pariin: Onko listassa jotain, mitä voit poistaa/vähentää/muuttaa? Onko jotain mille et yksinkertaisesti voi yhtään mitään? Yritä jättää ne pois mielestäsi kokonaan. Se mihin sinä et voi vaikuttaa, miksi se saisi vaikuttaa sinuun?

4. Siirry sitten iloisten asioiden listaan. Voisitko lisätä arkeesi jotain näistä? Tai keksiä lisää?

Tsekkaa oma URLUR kuntoon!

1. Uni? onko haasteita tai korjattavaa nukkumisessa tai nukkumisjärjestelyissä?
2. Ravinto? Voisiko lisätä kasviksia ja hedelmiä? Entä koko perheen yhteisiä ruokahetkiä?
3. Liikunta? Mtä yhteistä hyötyliikuntaa voisitte päiviin lisätä?
4. Ulkoilu? Kuinka voisitte lisätä ulkoilmaa päiviin?
5. Rakkaus? Oleto miettinyt lastesi tapaa ymmärtää rakkautta? Kuinka voisit lisätä päiviin helliä sanoja ja kosketuksia?

Mieti omaa arvojärjestystäsi, mikä on sinun kärkesi? 

Mistä asioista olet oppinut hölläämään?

Mistä asioista voisit höllätä lisää?

Mihin haluaisit panostaa enemmän?

Kaikesta voi löytää hyviä puolia! Niin kuin täsätäkin tilanteesta. 

Kirjoita lista asioista, mitkä ovat edelleen hyvin elämässänne ja mitä uusia taitoja tämä kaikki opettaa.

Laita lista vaikka jääkaapin oveen ja käänny listan puoleen, kun ahdistus ja kiristys alkaa puskea päälle.

Pohdi paperille omaa ajan käyttöä.

1. Onko minulla usein kiire?
2. Miksi minulla on tai ei ole kiire?
3. Mihin haluaisin käyttää enemmän aikaani?
4. Mihin voisin käyttää nykyistä vähemmän aikaani? 
5. Mitä asioita pitäisi tehdä juuri nyt, mitä ei enää myöhemmin ehkä pysty?
6. Mitkä asiat koet olevan sinulle tärkeimpiä saavutuksia kuolinvuoteellasi?

Tällaisilla harjoituksilla olen itse kehittänyt läsnäoloani.

1. Kiinnitä huomiota katsekontaktiin.Pidä huoli, että katsot oikeasti lastasi silmiin aamulla, illalla ja vähintään kerran päivän aikana.
2. Karsi turhat käskyhuutelut. Mieti onko asiasi oikeasti tärkeä ja mene/pyydä lapsi luoksesi, kun puhuttelet häntä.
3. Tee lista lastesi mieltymyksistä. Etsi jokaisesta listasta itseäsi miellyttävin asia. Vietä hetki kahdestaan lapsen kanssa sen asian parissa. On paljon helpompaa ja aidompaa, jos tekeminen miellyttää molempia.
4. Istu lastenhuoneen lattialle tai nuoren sängylle ja anna lapsen itse ottaa kontaktia sinuun. Anna hänen aloittaa keskustelu tai leikki ja ole mukana.

Toiveita ja tavoitteita.

Kirjoita paperille muutama toive tulevalle vuodelle. Toiveiden on tarkoitus olla asioita, joihin itse et voi vaikuttaa. Esim.tulisipa lämmin kesä.

Kirjoita papreille oman elämäsi tärkeimmät osa-alueet, kuten: perhe, parisuhde, työ, koti. Kirjoita sitten jokaisen alle vähintään yksi tavoite. Tavoitteet ovat asioita, joista olet itse päävastuussa toteutuuko asia, vai ei. Esim. kodin alle voi listata remontin tarpeita tai siivouskohteita. Parisuhteen ja perheen alle voi määritellä tarpeellista yhteistä aikaa.

Vuoden tai minkä vaan itse asettamasi aikatavoitteen päättyessä katsotaan listaa, mikä kaikki on toteutunut. Toiveiden toteutumisesta saa olla kiitollinen ja onnellinen. Tavoitteiden epäonnistumisissa voi miettiä, mitä olisi pitänyt tehdä toisin tai paremmin. Toteutuneista tavoitteista tulee olla ylpeä ja antaa itselle kiitosta.

Näin opimme näkemään elämän hyviä puolia ja olemaan ylpeitä omista saavutuksistamme.

Listaa allekkain ominaisuuksia, minkälaisia aikuisia tahtoisit lapsistasi tulevan?

Jatka sitten jokaisen piirteen perään minkälaisilla kasvatus linjoilla tai tavoilla olisi mahdollisuus opettaa ja tukea kasvua kohti toivomaasi piirrettä.

Esimerikki: Ystävällisiä – näyttämällä mallia, opettamalla kaunista puhetta, huomioimalla muita ihmisiä.