Lapsitähti kahdessa sukupolvessa

1994 muuttui mieheni Konstan elämä melko kertaheitolla, kun hän voitti tenavatähtikilpailun. Hän oli silloin vasta 10-vuotias ja sai osakseen yhtäkkiä koko kansan huomion ja suosion. Hänelle lavalla olo oli todella luontevaa ja hän nautti laulamisesta ja yleisön viihdyttämisestä. Kuitenkin pienen pojan sydän sykki vielä enemmän jalkapallolle. Muutama vuosi meni suomea kiertäen välillä mikki kädessä ja välillä pallo jalassa.

1998 Sai ensi-iltansa suuren menestyksen saanut Poika ja ilves- elokuva. Konstaa revittiin entistä enemmän joka suuntaan. 14-vuotiaalla pojalla kasvoi odotukset ja vaatimukset sekä futiskentällä, että mediamaailmassa. Hänen oli tehtävä valintoja. Hän valitsi jalkapallon. Ja näytteleminen ja laulaminen sai jäädä.

2001 Konsta aloitti lukion ja tutustui veljeeni. Olin pikkutyttönä fanittanut Konstaa aika tosissani ja kaapistani löytyi edelleen nimmarikuvia. Nyt 7 vuotta myöhemmin pääsin tapaamaan hänet ensikertaa ihan livenä. Hetki oli taianomainen ja siitä alkoi meidän suuri rakkaustarina.

2003 Aloimme seurustelemaan ja tutustumaan entistä paremmin toisiimme. Koin melko vahvoja tunteita Konstan menneisyyttä kohtaan ja olin kovin kiinnostunut, kuinka hän koki kaiken sen huomion ja aikuisten maailman pienenä poikana. Konstalla oli pääosin vain hyviä muistoja ja kokemuksia niistä ajoista. Silti itse pohdin, kuinka se on vaikuttanut hänen kasvuun ja kehitykseen. Vaikka omassa perheessäni ei julkisuutta oltu koskaan pidetty minään erillisenä arvona tai ihmeellisyytenä koin, ettei se maailma voi olla lapselle hyväksi.

2007 syntyi meidän esikoinen ja juttelimme paljonkin lapsitähteydestä ja vanhempien vastuusta ja roolista siinä. Vaikka Konsta ei missään nimessä koe menneisyyttään ikävänä, hän kokee, että jollain tasolla kiireinen kalenteri ja aikuisten maailma ei antanut samanlaista lapsuutta, kuin lapsi ehkä kaipaisi. Meillä molemmilla oli melko vahva toive, ettei lapsemme ajautuisi samalle tielle.

2012 Esikoisemme Veetu lauloi 4-vuotiaana kummiensa häissä. Se oli hetki, jolloin huomasin, että hänellä on selvästi lahjoja laulamiseen ja esiintymiseen. Hän ei liiemmin jännittänyt vaan lauloi sadalle ihmiselle herttaisena omana itsenään ja nautti. Hänen ilmeet ja sosiaaliset taidot olivat selvästi periytyneet isältään.

2013 Konsta jätti jalkapallon ja käänsi suuntaansa takaisin kohti laululavoja.

2018 Oli merkittävä käänteentekevä hetki minulle äitinä. Meidän neljä poikaamme olivat esiintyneet monissa perheen juhlissa bändinä isänsä kanssa. He selkeästi nauttivat jokainen musiikista ja esiintymisestä, mutta eivät kaikki ihan samalla tasolla, kuin esikoinen. 2018 oli jälleen häät, joissa poikamme esiintyivät. Loppu-illasta Veetu jäi vielä yksin räppäämään Brädin kanssa. Se hetki, kun tuo 10-vuotias tuli lavalle ja otti mylvivän yleisön haltuunsa, oli minulle merkki. Emme voi estää häntä, jos hän itse haluaa, hänet on päästettävä tekemään sitä, mistä hän nauttii.

2020 Oli avoimet koekuvaukset lasten elokuvarooliin. Veetu pohti asiaa tarkasti, jos hän saisi roolin, kuinka se vaikuttaisi elämäänsä ja tahtoisiko hän sitä muutosta. Hän itse päätti lähteä koekuvauksiin ja hänet valittiin lähes 400 lapsen joukosta toiseen päärooliin. Elokuva kuvattiin kesän lopulla 2020 ja huomasin heti, kuinka poika oli niin kotonaan tässä hommassa. Minun ei äitinä tarvinut pelätä, että pitkät kuvauspäivät olisivat liian raskaita tai lukuisat vuorosanat liian vaikeita oppia.

2020 Myös isä Konsta palasi takaisin näyttelijän hommiin musiikin lisäksi.

2022 viime viikolla sai ensi-iltansa Etsivätoimisto Henkka ja Kivimutka. Tiesin, että Veetu olisi varmasti hyvä roolissaan, mutta silti hän pääsi yllättämään myös meidät vanhemmat. Ensi-illan ympärillä oli paljon promotilaisuuksia, lehtijuttuja ja jopa telkkahaastatteluja. Kaikki nämä hän hoiti todella hienosti, kuten hänen näyttelijäkaverinsakin. Pystyin äitinä katsomaan tätä kaikkea hyvillä mielin. Näin kuinka hän luontevasti sulahti tuohon maailmaan. Hän ei koe liikaa paineita tai ahdistu huomiosta. Hänelle on melko normaalia, että ihmiset tunnistavat tai tuijottavat. Hän voi jatkaa ihan normaalia elämää kaiken tämän rinnalla.

Lahjakkuus

Koen, että meillä kaikilla on syntyessään luonteenpiirteitä ja taitoja, joissa olemme lähtökohtaisesti taitavia. Uskon, että meillä kaikilla on lahjakkuuksia, mutta ne nousevat pintaan vasta, kun niitä vahvistaa ja tuo itse esiin. Lahjakkuus on hieno asia, joka ei myöskään yksinään vie ihmistä kohti unelmia. Lahjakkuus on vain osa sitä taitoa ja parhaimmillaan helpottaa matkaa huomattavasti.

Koen, että meidän vanhempien tehtävä on tukea lasta löytämään näitä lahjoja. Auttaa valitsemaan mitä lahjoistaan haluaa lähteä kehittämään vahvemmaksi ja mitä ehkä jättää pienemmälle. Koen, että meidän vanhempien tehtävä on kaiken sen huolenpidon lisäksi tukea lasta saavuttamaan unelmiaan, oli ne mitä hyvänsä. Kuunnella ja katsoa, mitä kohti heidän on hyvä lähteä. Silti samalla pitää tukiverkosto kunnossa. Tärkeää on, että kotona voi aina puhua ja saada ymmärrystä ja hyväksyntää omille valinnoille, vaikka ne eivät aina näyttäisi vanhempien näkökulmasta niin hyviltä.

Näkyvyys on lisäosa, ei pääosa

Meidän perheessä on selvästi lahjoja asioihin, jotka saavat näkyvyyttä. Näkyvyys ei ole asian keskiössä, vaan se itse näytteleminen, laulaminen, soittaminen tai mitä vielä. Silti siihen kuuluu paljon esillä oloa ja luontaisista sosiaalisista taidoista on paljon apua. Meidän lapset ovat eläneet tätä maailmaa jossain määrin aina. Heille on normaalia, että isiä näkyy telkkarissa ja lehdissä, se ei ole sen kummoisempi juttu.

Meidän Veetulla on onneksi tuttu ja turvallinen kouluympäristö, jossa hän saa aina olla oma itsensä, eikä julkisuus vaikuta hänen rooliinsa siellä.

Äitinä voin vain pitää huolen siitä, että lapsella on tarpeeksi aikaa kouluun, ystäviin ja vähän perheellekin. Tarkkailla, että koska lapsi osallistuu asioihin vääristä syistä. Lapsen oma palo asiaa kohtaan on kaikista tärkein. On tietenkin myös iso etu, että isällä on omakohtaista kokemusta tästä kaikesta. Vaikka maailma on muuttunut todella paljon näkyvyyden ja julkisuuden kanssa, on silti ihanaa, että pojallani on isän vankka tuki, tieto asioista ja tarkka näkö, koska vanhempien tulee puuttua tilanteeseen.

innolla odotan tulevaa

Odotan innolla mitä kaikkea tulevaisuus tuo tullessaan meidän perheelle. On ihana huomata esikoisesta, että hän on löytänyt lahjojaan ja uskaltaa niitä seurata omien mieltymystensä mukaan. Perässä tulee 4 sisarusta, joilla on myös jo nähtävissä paljon lahjakkuuksia ja mieltymyksiä. Jännä nähdä mitkä niistä nousevat pintaan ja mitä niistä he lähtevät seuraamaan.

Auttakaa lastanne löytämään lahjojaan ja tukekaa heitä heidän unelmissaan.

Aami

Etsivätoimisto Hennka ja Kivimutka nyt elokuvateattereissa! Lippuja mm täältä FINNKINO