Iloa elämään
Arki on taas täällä ja on se aika vuodesta, kun perheet aloittavat uuden kappaleen elämässään. Millä tuleva lukuvuosi täytetään? Koulu, työt, harrastukset ja vapaa-aika. Kesäloman jälkeen on ihana saada elämään taas raamit ja tehdä tärkeitä hyödyllisiä asioita. Silti pitää muistaa myös jättää tarpeeksi vapaa-aikaa ja tehdä asioita, joista saa iloa elämään. Mistä sinä saat iloa elämään? Minkä verran kalenterissa on aikaa iloa tuottaville asioille?
Oma matkani itseeni
Olen pyörinyt paljon tämän kysymyksen ympärillä tutustuessani viime vuodet itseeni. Mistä minä pidän, mitä tykkään tehdä? Mitkä asiat ovat tärkeimpiä elämässäni? Mitä tahdon elämältäni?
Kun kuopuksemme meni päiväkotiin ja aloitin tämän pitkän matkan itseeni, tunsin olevani jotenkin todella hukassa. Olin niin vahvasti elänyt koko aikuisen ikäni äitinä ja vaimona. Luulin hävittäneeni itseni jollain tasolla näiden roolien alle. Olin sivuuttanut yli kymmenen vuoden ajan omat tarpeeni ja mielitekoni. Elämääni saneli lasten tarpeet, mieheni aikataulut ja raha.
Kuljin pitkän matkan ja sain kirkastettua omia yksilöllisiä tarpeita ja myös haaveitani työn puolella. Opin kuuntelemaan ja arvostamaan omaa kehoani ja sen tarpeita. Sain vahvistettua omaa identiteettiäni ja itsetuntoani. Silti jollain määrin palasin takaisin lähtöruutuun. Minun ilon lähteeni ovat edelleen samat: Konsta, lapset, perhe, ystävät, tanssi, aurinko, musiikki, syvälliset keskustelut, toisten auttaminen, projektit ja käsillä tekeminen. Edelleen minulle tärkeintä on äitiys ja parisuhde. Edelleen koen saavani eniten niistä voimaa ja iloa, mutta jotta voin paremmin nauttia näistä tärkeistä asioista, on minun huolehdittava paremmin myös omasta hyvinvoinnistani.
Positiivinen elämänasenne
Olen paljon puhunut meidän positiivisesta ja optimistisesta elämänasenteesta, jonka avulla ja voimalla olemme päässeet isojenkin kivien yli. Jälleen kerran voin vain todeta, että se kasvaa, mihin keskitämme ajatuksemme. Ajatuksillamme on valtava voima. Ajatukset aiheuttavat tunteita ja tunteet tekoja. Pystymme siis vaikuttamaan tähän kaikkeen. En sano, että se olisi helppoa, mutta se on mahdollista.
Jos hymyilet toiselle ihmiselle, hän tuskin nyrpistää sinulle kulmiaan. Jos kehut toista ihmistä, hän tuskin haukkuu sinua vastineeksi. Jos autat toista ihmistä, hän tuskin kiittää sinua ikävällä teolla. Tietenkin joukossamme on myös poikkeuksia, joiden elämä on jo niin maahan lytätty, että he eivät kykene enää normaaliin sosiaaliseen toimintaan. Rakkaus kasvattaa rakkautta ja ilo kasvattaa iloa!
Lapset toimivat peilinä
Lapset ovat monesti peilejä itsellemme. He ovat jokainen omia persooniaan ja heillä on myös omat elämänsä kodin ulkopuolella, mutta silti yleinen kodin tunnelma on todella vahvasti vanhempien vastuulla. Minusta elämässä kuuluu olla mahdollisimman paljon iloa ja kehuja. Lasten kuuluu kuulla mahdollisimman paljon positiivista palautetta, kehuja ja jopa ylistystä, mutta vastapainoakin on oltava. Jotta ilot tuntuvat ilolta, on välillä oltava myös muita tunteita. Jopa niitä ikäviäkin. Jotta kehut tuntuvat mukavilta, rakentavilta ja oikeasti aidoilta, on minusta vastapainoksi saatava myös rakentavaa palautetta. Jos lasta koko ajan vaan kehuu kaikesta, menettävät kehut helposti merkityksensä. Jos on koko ajan hymyilevä ja iloinen, ei sekään tunnu enää välttämättä aidolta.
Totta kai olen kotona monesti pahantuulinen ja kiukkuinen. Olen toisinaan todella kohtuuttomankin äkäinen lapsilleni. Kotona on välillä todella vaikeaa olla hyväntuulinen ja mukava muille, kun on itse väsynyt ja valitettavasti monesti joku perheestä on pahalla tuulella ja tartuttaa sen helposti muihin. Huomaan myös lapsistamme, että välillä heille pakkautuu jotain ikävää energiaa kodin ulkopuolella, joka päästetään ulos kotiin päästyä. Toisinaan täysin varoittamatta ja ilman laukaisevia tekijöitä. Väsymys, stressi ja vanhat ikävät jutut purkautuvat juuri kotona, niiden lähimmäisten kanssa. Välillä on vaikea saada mahdutettua sinne niitä ihania ja iloisia hetkiä.
Mistä meidän perhe saa iloa
Meidän perhe tuntuu kaikki pitävän aika menevästä elämästä, mutta silti viihdymme kaikki yllättävän paljon kotona. Meillä ehkä tapahtuukin aika paljon juuri kotona. Pidämme kaikki, että kalenterissa on ohjelmaa, ystäviä ja tekemistä. Silti toisten naamat alkavat myös kyllästyttämään ja tämä elämäntyylimme aiheuttaa myös negatiivista tunnelmaa.
Olen huomannut, että ympäristön vaihto auttaa. Vaikka olisimme edelleen ihan vain perheen kesken, mutta emme kotona, on kaikkien helpompi olla mukavia toisilleen. Tunnelma on jotenkin rauhallisempi. Siksi yritimme kesällä tehdä tasasisin välein retkiä, jotta saamme taas nähdä toisiamme iloisemmalla tuulella. Sitten kotonakin on taas mukavampaa. Meidän kotona on myös usein kavereita, jotka tuovat ihanaa energiaa. Myös musiikki on isossa osassa kotimme viihtyvyyttä ja tuo iloa.
Minua kotona ilahduttaa lasten ilo, heidän hymyt ja naurut. Heidän innokkuus jotain asiaa kohtaan. Toisten auttaminen, esimerkiksi tapaturmatilanteissa lämmittää minun sydäntä todella paljon. Tulen hyvälle tuulelle siististä kodista, jolloin voin ihailla sitä laittamalla kukkia maljakkoon ja kynttilöitä luomaan rauhaisaa tunnelmaa. Pidän rauhallisista ruokailuhetkistä perheen kesken tai lautapeleistä. Jumppailu lasten kanssa tai yllättävät tanssihetket keittiössä ilahduttavat todella paljon. Illan päätteeksi saan iloa todella paljon kahdenkeskeistä hetkestä Konstan kanssa syöden tai vaikka korttia pelaten.
Kuinka lisätä iloa elämään?
Pysähdy miettimään mistä sinä saat iloa elämään? Kotona ja sen ulkopuolella? Oletko keskustellut asiasta lastesi kanssa? Mistä heille tulee iloa? Voisiko näitä asioita lisätä teidän elämäänne? Tai toisin sanoen, kuinka voimme lisätä näitä asioita elämään? Pienillä asioilla on merkitystä. Kuinka puhumme toisillemme, kuinka osoitamme rakkautta, kuinka pelaamme yhteen arjen askareissa, kuinka hemmottelemme itseämme ja toisiamme. Kuinka jokainen saa olla oma itsensä ja toteuttaa omia unelmiaan. Pienilläkin hetkillä on merkitystä!