Asennekysymys

”Kyllä kaikki järjestyy”

Olen koko lapsuuteni kuullut tätä lausetta ja nyt toitotan sitä omille lapsilleni. Äitini on opettanut uskomaan hyvään: Lasi on aina puolitäysi, eikä puolityhjä. Elämä on asennekysymys. Uskon jollain tapaa myös kohtaloon, että kaikella on tarkoituksensa. Ikävillä asioilla on tarkoitus opettaa meille jotakin. Siksi ikävätkin asiat ovat tärkeitä kokea ja käsitellä. Isommassa mittapuussa en hätkähdä pienestä tai panikoi tulevaa.

En silti tarkoita tällä sitä, että aina pitäisi olla iloinen ja positiivinen. Itse olen todella tunteikas. Pahoitan mieleni herkästi ja itken jatkuvasti ilosta ja surusta. Stressaannun ja otan monia asioita vähän liiankin vakavasti. Voisin olla todella paljon huolettomampi. Uskon silti, että elämä on asennekysymys. On vain päätettävä uskoa, että ”kyllä kaikki järjestyy.”

”Se mitä miettii, kasvaa”

Tätä väitettä, en voi täysin allekirjoittaa. Uskon kyllä, että positiivisilla ajatuksilla saa lisättyä positiivisuutta ja murehtimalla murheita. Olen silti vahvasti sitä mieltä, ettei ikäviä tunteita saa sivuuttaa tai piilottaa. Tunteet on päästettävä ulos ja käsiteltävä. Ikävän tilanteen muodostuessa mietin ja puhun asiasta todella paljon.

Väännän ja käännän, jotta löydän sieltä ne oikeat kipukohdat, miksi tunnen näin. Väännän ja käännän, jotta löydän lopulta jonkin hyvän puolen, jonka voimalla pääsen taas jatkamaan. Toiset murheet kestävät pidempään ja vaatii enemmän kyyneliä ja selvittelyä. Tietenkin on olemassa myös asioita, joista ei tarvitse löytää sitä hyvää puolta, kuten läheisen menettäminen. En voi edes kuvitella, kuinka sellaisesta voisi päästä yli.

”Asenne ratkaisee”

Tällä on menty 33 vuotta. Asenteella! Tahdonvoimalla! Halulla selvitä vaikeuksista ja vähän jopa haastaa itseään. Onneksi löysin myös puolison, joka elää tällä samalla asenteella.

Uskon myös siihen, että asenteella pystyy korvaamaan heikkouksia monessa kohtaan. Yksi ihminen ei voi osata kaikkea ja kaikessa ei tarvitse olla hyvä. Silti asenne, millä lähtee suorittamaan eteen heitettyjä haasteita, ratkaisee paljon. Tätä yritän lapsilleni aina toitottaa. Löydä vahvuutesi ja arvosta niitä. Oikealla asenteella selviää kaikesta muusta.

Eräs viisas mies opetti minulle, että : ”Asenne alussa ratkaisee aina lopputuloksen.” Kuka määrittelee lopputuloksen onnistuvuuden? Sinä itse! Sinä itse päätät oletko tyytyväinen vai et. Ulkopuoliset tahot voivat asettaa onnistumisille raameja ja rajoja, mutta sinä itse päätät miltä lopputulos sinusta tuntuu. Oletko onnistunut omalla tasollasi.

Esikoisellemme, olen yrittänyt käyttää tätä tsemppinä siivoamiseen. Tämä on asennekysymys. ”Jos heti alussa otat asenteen: En onnistu, en jaksa ja tää on ihan pepusta. Tuleva urakka on huomattavasti raskaampi ja ennen kaikkea pidempi. Sen sijaan, jos otatkin asenteen: Tää on ärsyttävää, mutta pakko tehdä. Teenpä sen nopeasti ja hyvin, niin on kiva nauttia siististä huoneesta.” Toisinaan hän löytää asenteen, mutta toisinaan ei. 😀

”Se on sinusta itsestä kii”

Suurin osa asioista on sinusta itsestäsi kiinni. Jotkut asiat taas on pakko tehdä, vaikkei niistä tykkäisikään. Voit itse valita millä mielialalla tämän elämän elät. Annatko vastoinkäymisien lannistaa, vai jatkatko porskuttamista eteenpäin vaikeuksista huolimatta. Elätkö perus ankeaa arkea, vai opetteletko iloitsemaan arjen pienistä asioista.

Kaikki ei silti ole aina sinusta itsestä kiinni. Elämän on tarkoitus heittää myös kapuloita rattaisiin. Toisille enemmän, kuin toisille. (epäreiluuteen asti) Muutenhan elämä ei tuntuisi miltään. Ilot eivät tunnu iloilta, jos ei välillä koe surua. On asioita mihin et voi vaikuttaa, mutta voit aina vaikuttaa siihen, miten asiat otat vastaan ja miten niistä jatkat eteenpäin.

”Asennekysymys”

Jotkut tunteet tulevat niin syvältä ja kaukaa, ettei niihin riitä vain asenne. Mutta asenteella voit ratkaista yritätkö edes selvitä näistä tunteista ja tilanteista.

Tänä vuonna on koeteltu lähes kaikkien hermoja ja sietokykyä Koronan aiheuttamien muutosten vuoksi. Välillä meinaa pää hajota huolesta ja välillä tekisi mieli luovuttaa. Silti tavallisena kotiäitinä ei voi tehdä muuta, kuin noudattaa suosituksia ja rajoituksia. Yrittää pitää pää kylmänä ja keksiä keinoja, jolla selättää ahdistus ja huoli. Pyrkiä auttamaan lapsia, ettei tästä jäisi pahempia kammoja ja pelkoja.

Tämä kauheus on saanut aikaa paljon pahaa, mutta myös hyvää. Niitä hyviä puolia on vaan kaiveltava, arvostettava ja korostettava. Asennekysymys, kuinka tämän ottaa.

Menneisyydellä on merkitystä

Eletty elämä vaikuttaa, kuinka uusiin haasteisiin suhtautuu. Jos hurjista kokemuksista on selvitty ennenkin, on usko selviämiseen jatkossakin suurempi. Jos jokin taakka on jäädäkseen, on selvitettävä, kuinka sen kanssa voi elää. Jos taas elämä on ollut ”liian helppoa” on varmasti pienetkin haasteet vaikeampi ylittää. Meillä jokaisella on omat tasomme, mikä kuormittaa, mikä tuntuu mahdottomalta ja mikä vie kaikki voimat.

Ihminen pystyy kyllä ihmeisiin, mutta jokaisella tulee varmasti jossain vaiheessa seinä vastaan. On parempi oppia näkemään seinä tarpeeksi ajoissa, ettei törmää. Toisinaan seinä isketään vastaan aivan tyhjästä.

Meidän syksy on muiden näkökulmasta todella vauhdikas ja raskas, mutta meille jo melko normaalia. Toki meillekin haastava. Joka tapauksessa uskon jälleen, että asenne alussa ratkaisee lopputuloksen aivan varmasti. Lähdimme tähän ”sotaan” voittamaan ja näin aiomme tehdä. Oli lopputulos sitten mikä hyvänsä, niin selätämme tämänkin syksyn.

Positiivista asennetta kaikille!
Ja iloa syksyyn!

Aami