Kehujen voima
Istun hiljaisessa kodissani koneeni äärellä. Olen juuri saanut vietyä lapset kouluun ja päiväkotiin, lenkittänyt koiran, valmistanut itselle leivät ja kaatanut kupin teetä. Pysähdyn miettimään aamuamme jälleen hieman pettyneenä itseeni. Miksi olin taas niin kireänä ja äksyilin lapsille? Kaikki kävi taas niin äkkiä. Millä ihmeellä pystyisin pysymään siinä hyvässä mielentilassa, tapahtui ympärillä mitä vain ja muistaisin kehujen voiman!
Päivät rullaavat niin vauhdilla ja monesti on liian monta rautaa tulessa samaan aikaan ja pinna kiristyy. Tuntuu, että olet sanonut samat asiat miljoona kertaa ja silti kukaan ei kuule tai ainakaan toimi toiveiden mukaan. Aina jälkikäteen havahdun, että olisinko itse kuunnellut ja totellut vaikka pomoa, joka levottomana hoitaa montaa asiaa pitkin työpaikkaa, toistaa itseään ja hokee kaikille samoja käskyjä ärtyisästi? No en ainakaan kovin mielelläni. Väsyneenä ja kiireisenä sitä niin helposti valitsee sen komentelun ja moittimisen, tsemppaamisen ja kehujen sijaan. Inhottavaa. Kehuilla saa paljon parempaa toimintaa aikaan. Moittimisen kierre voi olla vaikea katkaista, mutta päättäväisyydellä ja sitkeydellä saa suunnan vaihdettua ja se todella kannattaa.
Muista kehua
Opintojeni myötä olen jälleen pohtinut paljon ihmisen itsetuntoa, itsetuntemusta, arvostamista, itsevarmuutta, kehopositiivisuutta ja mitä vielä. (Näistä kirjoittelen myöhemmin lisää) Tiedostan kyllä, kuinka tärkeä rooli lapsuudella ja meillä vanhemmilla on, silloin rakentuu pohja tälle kaikelle. Siksipä halusin taas muistuttaa itseäni ja samalla teitä muitakin, kuinka tärkeää on kehua lasta! Kehua puolisoa, ystäviä, muuta perhettä, työkavereita ja vaikka kaupan kassaa. Positiiviset kehut antavat voimaa, joka kantaa valoaan moneen asiaan ja pitkälle. Kehujen voima on todella toimiva.
Näin lapsi oppii luottamaan itseensä, omiin taitoihin ja kykyihin. Hän oppii tuntemaan olonsa hyväksi ja riittäväksi juuri sellaisena, kuin hän on. Hän saa itsevarmuutta tulevaan aikuisuuteen.
Hyvä ihminen
Meillä Suomessa tuntuu edelleen olevan jäännöksiä tästä ”ettei vaan ylpisty”- asenteesta. Pidetään ihmisen jalat maassa realismilla ja kovetetaan pahaa maailmaa varten. Toki olen itsekin sitä mieltä, että vahvuutta tarvitaan todella paljon ja siitä olenkin jo kirjoittanut, mutta kehut ovat niitä, joilla ruokimme ihmisen hyvyyttä.
Lapsen käsitys hyvästä ihmisestä pohjautuu todella vahvasti kehujen mukaan. Jos vanhemmat kehuvat aina hyvistä koearvosanoista ja muusta menestyksestä koulussa, kasvaa lapselle käsitys, että ihmisen kuuluu olla hyvä opinnoissa ja työssä, jotta on hyvä ihminen. Jos lasta kehutaan reippaudesta ja ahkeruudesta, kasvaa hänelle mielikuva niiden tärkeydestä ihmisen hyvyydessä. Jos kehut liittyvät aina vain ulkonäköön, on ihmisen aikuisuus varmasti todella ulkonäkökeskeistä. Pysähdy hetkeksi miettimään, mistä sinä olet viimeksi kehunut lastasi? Minkälaisista asioista sinun lapsesi saa kehuja helpoiten?
Aitoa ja monipuolista
Muistetaan kehua lasta monipuolisesti. Hänen tekoja, kauniita sanoja, mutta ennen kaikkea sitä, kuka hän itse on! Hänen ihania luonteenpiirteitään. Hänen erilaisia puolia, rohkeutta, reippautta, herkkyyttä ja rauhallisuutta. Myös hänen ulkonäköään on tärkeä kehua. Itsestään selviä asioita ei saa myöskään unohtaa, esim. jotain mitä hän on tehnyt hyvin jo kauan. Mikä silti tärkeintä, että kehut ovat aitoja ja tulevat sinun sydämestäsi. Lapsi kyllä vaistoaa päälle liimatut kehut. Myös itseään on osattava kehua. Ei ehkä niinkään muiden edessä, mutta itselleen ja vaikka peilin edessä. Vanhempana on tärkeä näyttää tässä hyvää esimerkkiä. Anna arvostusta itsellesi ja lapsi kyllä huomaa sen ja sitä kautta oppii antamaan itselleen arvostusta.
Pyrin tasaisinvälein pysähtymään, ja miettimään lasteni hyviä puolia ja piirteitä. Asioita, jotka heillä juuri nyt menee hyvin kehityksessä ja elämässä. Ja tahdon niitä myös heille ilmaista mahdollisimman usein ja monella eri tapaa. Yksi ihan konkreettinen tapa on kirjoittaa pieniä viestejä. Joko ihan antaen käteen tai piilottaa johonkin, josta lapsi löytää lapun yllättäen. Kaikki kehut vahvistavat lapsen itsetuntoa ja antavat ihanaa positiivista energiaa arkeen.
Kehujen vastaanotto
Osaatko sinä ottaa kehuja vastaan? Toisten on todella vaikea ottaa kehuja vastaan. Se voi olla oppimattomuutta, mutta se voi myös olla ihan luonteen ominaisuus. Ei saa luovuttaa, vaan jatkettava vaan kehumista, niin että siihen tottuu ja oppii ottamaan vastaan. On tärkeää oppia kehumaan lapsia ja puolisoakin eri tavoilla. Kirjoittaen, puhuen, tekojen avulla ja toisten ihmisten kautta. Olen huomannut, että lapsiin toimii kivasti kautta rantaen kehuminen. Kehu esimerkiksi puhelimessa lastasi jollekin tärkeälle ihmiselle ja leiki, ettei lapsi olisi kuulolla. Tai kerro lapselle, kuinka joku toinen aikuinen on kehunut häntä kovasti. Oman äidin tai isän kehut ja ylistykset menettävät helposti merkityksen. ”äidin on pakko tykätä musta” ”et sä oikeasti ajattele noin, sä vaan haluut mut paremmalle tuulelle.” Kehu ja ylistä aidosti ja sopivasti, mutta mahdollisimman paljon.
Myös kritiikkiä on hyvä harjoitella käsittelemään yhdessä. Sinun itsesi antamaa ja toisten antamaa. Näytä lapselle, kuinka kritiikin voi AINA kääntää rakentavaksi palautteeksi ja sitä kautta opiksi. Ei ole huonoja ihmisiä, on vain huonoja tekoja!
Kehujen merkitys on iso itsetunnon ja muutenkin persoonan kehittyessä, ihan samaa mieltä! Sen, että rakastaa lasta ehdoitta ja sellaisena kuin hän on, on hyvä näkyä ja kuulua. Sisaruksetkin oppivat antamaan toisilleen positiivista palautetta ja sanoittamaan rakkautta (tyyliin ”olet rakas, vaikka meillä äsken meni hanttiin”).
Kuitenkin haluaisin ottaa esille näkökulman siitä, milloin kehut eivät ole paikallaan, koska niitäkin tilanteita on. Jos mietitään esim. kiusaamista tai muuta huonoa käytöstä, siitä ei pitäisi jäädä olo että joku on tehnyt parhaansa tai ei voinut itselleen mitään tms. Käytöstä ja asioihin reagointia voi yleensä muuttaa ja parantaa, mutta tietysti siihen voi liittyä epämukavia tunteita ja sitä kehujen poissaoloa, kritiikkiä! Mielestäni myös negatiivisempien, ns. kipukohtien esille ottaminen ja niistä keskusteleminen on tärkeää.
Ehkä pointtina tässä on se, että tässä(kin) asiassa mielestäni tasapaino on tärkeää. Kehuja herkästi silloin, kun niille aihetta on, mutta palautetta matalalla kynnyksellä myös niistä huonommin hoidetuista tilanteista.