Empatiakyky

Empatiakyky on minulle todella tärkeä taito ja arvostan sitä ihmisissä hurjasti. Se on myös todella korkealla listallani, mitä toivon lasteni oppivan minulta. Koen, että empatiakyky on vahva keino parempaan maailmaan. Olen paljon puhunut siitä, kuinka mielestäni maailma tarvitsee erilaisia ihmisiä, mutta jotta pystymme hyödyntämään erialsiten ihmisten vahvuudet parhaiten, tarvitaan tahtoa yhteistyöhön ja empatiakykyä. Ihmiset tarvitsevat taitoa nähdä asioita toisen ihmisen näkökulmasta ja ymmärtää hänen tunteita ja mielipiteitään. Se ei tarkoita sitä, että ihmisten tulisi Ymmärryksen myötä muuttaa mielipiteitään tai tuntea samoin. Se tarkoittaa sitä, että ihminen osaa huomioida ja nähdä toisenkin näkökulman ja hyväksyy sen, vaikka olisikin itse eri mieltä.

Yhteishengellä

Vietimme pari viikkoa sitten kokonaisen viikonlopun juhlien äitini pyöreitä mökillä, tai oikeastaan leirikeskuksessa minun sisarusten ja kaikkien perheiden kanssa. Vietimme aikaa yhdessä ulkoillen, pelaillen, syöden, tanssien, saunoen ja järjestimme myös hieman juhlallisemman illallisen. Keräsimme yhteiseksi kortiksi kirjan, johon jokainen lapsi, heidän puolisonsa ja lapsenlapset tekivät oman sivunsa. Huomasin niitä 21 sivua selatessani, että sieltä nousi muutama äitini luonteenpiirre vahvasti ylitse muiden, joista yksi oli empatiakyky. Meillä on iso perhe ja olemme kaikki melko erilaisia. Meillä on todella erialisia arkisia tapoja ja rutiineja. Meillä on todella erilaisia ruokatottumuksia. Meillä on erilaisia tapoja kasvattaa lapsiamme. Mutta tämän äitimme empatiakyvyn johdosta, me kaikki voimme viettää viikonlopun samassa mökissä hyvällä yhteishengellä. Olemme toki myös vuosien varrella kipuilleet toistemme eri tapojen ja tarpeiden kanssa, mutta ennen kaikkea olemme oppineet kunnioittamaan ja hyväksymään erilaisuuksiamme. Tämä on iso rikkaus myös meidän lapsillemme, jotka pääsevät harjoittelemaan tätä samaa serkkujensa kanssa ja saavat mallia meistä aikuisista.

Halu ymmärtää

Tunteet aiheuttavat yleensä aina jotain tekoja. Vaikka kaikki tunteet ovat sallittuja ja toivottujakin, on opittava säädöstelemään niistä aiheutuvia tekoja. Voimme aina halutessamme pyrkiä ymmärtämään toista ihmistä. Empatiakyvyn avulla pyrimme asettumaan toisen saappaisiin. On asioita, jotka aiheuttavat meissä samankaltaisia tunteita ja tekojakin. Me osaamme jossain määrin kuvitella kuinka kamalalta sotaan joutuvista ihmisistä tuntuu. Me pystymme osittain tuntemaan vain ajatuksen tasolla, kuinka kamalaa olisi menettää läheinen ihminen. Kuitenkin voimme oikeasti ymmärtää vasta, kun itse joudumme oikeasti sen asian eteen. Silti emme koskaan voi tietää, mitä toinen oikeasti tuntee, vaikka kokisimmekin saman asian ja jopa samaan aikaan. Jokaisella on omat taustat ja historia ennen ikävää tapahtumaa, joilla on merkitystä. Jokaisella ihmisellä on aina erilainen elämäntilanne, joka vaikuttaa. Jokaisella meillä on erilaisia tunteita ja tunteiden tasoja. Me reagoimme eri lailla eri tunteisiin. Siksi empatiakyky on minusta tärkeä taito. Halu pyrkiä edes ymmärtämään toista.

Tekoja

Mitä tekoja saamme aikaan empatiakyvyllä? Se onkin se oleellisin kohta. Pelkkä ymmärtäväisyyden osoittaminen on jo iso asia, mutta sen lisäksi on osattava ajatella, kuinka se toinen osapuoli toivoisi meidän toimivan. On taito osata tulkita tilanteita, minkälaista tukea ja apua toinen ihminen tarvitsee. Välillä tarvitaan tilaa, välillä halia ja välillä konkreettisia neuvoja. Toisinaan ihminen kaipaakin juuri sitä toisen ihmisen näkökulmaa asettamaan omaansa parempaan mittapuuhun. Se saa ihmiset antamaan omistaan sitä enemmän kaipaaville. Se saa ihmiset uhraamaan oman aikansa ja jopa henkensä pelastaakseen toisen tai jopa monen muun hengen. Empatiakyvyn osoittaminen ei minusta ole pelkkää lässyttämistä ja silittelyä. Se ei myöskään ole oikeasti väärien asioiden hyväksymistä, vaikka yrittäisikin ymmärtää miksi toinen on niin tehnyt.

Aina ei voi ymmärtää, mitä toinen ajattelee, tuntee tai tekee. Eikä ihan aina ole siihen tarvettakaan. On todellakin tilanteita, jolloin sen voi myös ilmaista. Juuri nyt en voi ymmärtää ja hyväksyä naapurisedän hulluutta, mutta ajaudun kaikesta huolimatta välillä miettimään, että hänellä itsellään ei todellakaan ole asiat hyvin. Jollain tavalla hän on sairas ja vailla aidosti onnellista ja rakkaudellista elämään. Hänen päätöksensä ja toimintansa on anteeksiantamatonta, mutta silti en voi uskoa, että joku olisi syntyessään paha, vaan elämä on kolhinut ja ajanut pahuuden tielle. On syitä, joita emme tiedä ja välttämättä edes ymmärtäisi, jos tietäisimme. Aina voi yrittää ymmärtää, vaikka ei toisen käytöstä hyväksyisikään.

Lapsena sen oppii

Opetamme lapsiamme ajattelemaan ja huomioimaan toisiaan. Varsinkin isoissa ryhmissä näitä harjoitellaan paljonkin. Lasten väliset riidat ja myös aikuisten kanssa erimielisyyksiin joutuminen ovat tärkeitä hetkiä opetella myös empatiakykyä. Avartaa näkemyksiään ja kuunnella sitä toisen näkökulmaa. Huomata, kuinka sama tilanne voi näyttäytyä aivan erilaiselta toisen näkökulmasta. Itse yritän kovasti tuoda selvittelyihin ja keskusteluihin niitä erinäkökulmia esiin mahdollisimman paljon ja selkeästi. Jos lapseni kertoo kotona jostain ikävästä tapahtumasta koulussa, kuuntelen häntä ja hieman kysellen yritän selvittää tämän toisen osapuolen kantaa. Jos lapsi ei tiedä, yritän itse ehdottaa tai antaa vaihtoehtoja, kuinka se toinen osapuoli saattaa tuntea tai kokea tilanteen. Kuinka oman lapseni käytös on saattanut vaikuttaa hyvin erilaiselta ja saanut aikaan ikäviäkin tunteita. Saman teen myös toisin päin, jos oma lapseni on loukkaantunut, niin kerron, kuinka tällä toisella ihmisellä on jostain syystä ollut paha mieli ja se on purkaantunut nyt tällä tavalla ikävästi. Tarkoitus olisi aina tuoda esiin molempia puolia. Keskustelemalla ja tutustumalla ihmisiin pystyy kasvattamaan  muiden ja omiin tunteisiin laajempaa empatiakykykattausta.

Pyritään hyväksymään ja ymmärtämään toisiamme ja käytetään empatiakykyä hyvään!

Aami