Vauvoissa on taikaa

Olin eilen meidän pikkuneidin kanssa käymässä ystävän luona, jolla on puolivuotias poika ja 3-vuotias tyttö. Tytöillä leikki sujui jo aika kivasti ilman aikuisten apua tai tarkkaa valvontaa, mitä nyt piti auttaa vähän rakentamaan majaa tai välillä tulla etsimään heitä piilosta. Saimme jutella aikuisten juttuja ihan kivasti puolivuotiaan kanssa. Olen sellainen vauvojen kaappaaja. Aina kun on mahdollisuus, haluan pitää vauvaa sylissäni ja imeä hänestä vauvaenergiaa. Vauvoissa on taikaa, mitä ei saa mistään muualta. Pikkuveijarilla ei kyllä ollut ehkä paras päivä meneillään, vaan kaikki tuntui vähän ikävältä, eikä mikään oikein tuntunut auttavan.

Tytöt alkoivat syödä keittoa ja ystäväni lapsella kaatui kuumat keitot syliin. Itku oli kova ja tilanne täytyi nopeasti purkaa, että saatiin kuumat keittoa täynnä olevat vaatteet lapselta pois päältä. Tässä kohtaa pikkuherran tyytymättömyys muuttui kunnon itkuksi. Otin puolivuotiaan taas syliini, kun ystäväni lähti vaihtamaan 3-vuotiaan vaatteita ja lohduttelemaan häntä, kun lempivaatteet menivät nyt likaiseksi. Ei aikaakaan, kun vauva sylissäni päästi ihan kunnon oksut päälleni ja lattialle. Siinä sitten siivoiltiin lattioita ja yritettiin parhaamme saada tilanne rauhoittumaan. Tämän pienen tapahtumarikkaan hetken jälkeen jäin miettimään paljon asioita.

taikaa

Rakastan vauvoja ja saan heistä todella paljon voimaa ja energiaa. Heidän pitely sylissä ja pään nuuskuttelu ovat silkkaa taikaa. He pysäyttävät ajan kulun ja muun maailman ympäriltä. Silti olin ihan iloinen, että elämäni ei enää ole vauva- ja pikkulapsi vaiheessa. Se aika on niin hektistä ja intensiivistä. Pieni ihminen kaipaa ja vaatii niin paljon kokoaikaista läsnäoloa ja hetkeen tarttumista. Ongelmien ratkontaa ja tunnetilojen selvittelyä. Mitä vauvan itku juuri nyt tarkoittaa, mitä hän haluaa? Pienen jo puhuvan lapsen tunteiden purkaukset saattavat olla aivan yhtä epätietoisia. Kuten tässäkin hetkessä luulimme aika pitkään lapsen itkun johtuvan siitä, että kuuma keitto poltti, mutta lopulta itku tulikin enemmän siitä lempivaatteiden likaantumisesta. Pieni ihminen käsittelee niin paljon erilaisia tunteita niin pienessä ajassa ja nopealla vaihdolla. Aikuisen on monesti todella vaikea pysyä mukana. Silti näissä pienissä ihmisissä ja vauvoissa on jonkinlaista taikaa, joka antaa iloa ja voimia jaksamaan sen kaiken.

Omat vauva-ajat

Mietin omia vauva-aikojani. Esikoisen kanssa olin todella nuori ja yritin hetki hetkeltä opetella tulkitsemaan, mitä vauva tarvitsee ja kaipaa. Esikoisemme olikin aika vaativa refluksin ja koliikin kanssa. Toisen lapsen kohdalla vauvan tulkitseminen saattoi olla jo hieman helpompaa ja hänen vaatimuksensa olivat myös helpommat, mutta hänen vauva-aikaa haastoi tuo pieni 2-vuotias omine tarpeineen ja vaatimuksineen. Kolmannen vauvan kohdalla tunsin jo olevani kokenut vauvan hoitaja, mutta tässä kohtaan kädet loppuivat kirjaimellisesti kesken, kuten myös aikuiset. Itse koin tämän vaiheen ehkä vaikeimmaksi näistä kaikista, kolmannen lapsen syntymä. Silloin oli jo myöskin univelkaa kertynyt ja elämä ollut aika vaativaa ja hektistä nämä menneet vuodet.

No, sitten laitettiin vielä neljäs vauva samaan putkeen ja siinä kohtaan tuntui jo olevan ”samaan konkurssiin” meininki. Tässä kohtaa onneksi vanhin oli jo eskarilainen ja hieman omatoimisempi. Tietenkin edelleen aika työläs, hektinen ja haastava porukka. Koko arki kulki silti niin rutiinilla ja ehkä myös tietynlaisessa usvassa, etten huomannut omaa väsymystäni. Olin tottunut toimimaan yhdellä kädellä, koska toinen käsi oli monesti varattu vauvalle. Se tuntui kovin luontevalta. Vauvat ovat vaan niin ihania ja heistä olen kyllä saanut aina paljon iloa, vaikka ovat myös syöneet energiaa. Pikkulapsen touhut sen sijaan ovat liikuttavia, mielenkiintoisia ja opettavaisia myös meille aikuisille. Minusta 2-vuotias on mm. aivan parhaassa iässä. Jo hieman omatoiminen, mutta vielä niin ihanan pieni.

Pienen tauon jälkeen viides vauva tuntui jo aivan eri asialta. Olin raskaana ollessani miettinyt, että olisi ihana pystyä nauttimaan tästä niin nopeasti ohimenevästä vauva-ajasta nyt rauhassa, kun muut lapset ovat jo niin isoja.  No tätä vauvavuotta varjosti jälleen refluxi ja koliikki, samoin kuin ensimmäisen kohdalla. Ei siis ehkä mikään nautinnollisin vauvavuosi. Silti vauvoissa on sitä jotain taikaa, joka saa unohtamaan kaiken sen ikävän.

Maksan veroa edelleen

Vaikka edelleen maksan veroa näistä jokseenkin rankoista vuosista, ovat ne antaneet minulle niin paljon enemmän. Kaikki ne muistot heidän kehityskaarista. Kuinka pieni vauva tuhisee sylissä, hymyilee ensimmäisiä kertoja, alkaa jutella, oppii liikkumaan ja sanoo ensimmäiset sanansa. Jokaisella kerralla ne tuntuivat aina vaan yhtä upeilta ja uusilta kokemuksilta. Luulen, että itse en voisi niihin koskaan kyllästyä.

Silti koin ystäväni luona helpotusta, kuinka tuo vaihe elämästäni on jo ohi. Tunsin itseni myös ihan mummoksi, joka on jo niin kokenut tämän kaiken, eikä enää jaksa lisää, kuin pienissä erissä. Samalla sain vähän näkökulmaa omaan väsymykseen. Tätä hetkeä tietyllä tavalla ulkopuolisena seuratessani tajusin, että ei ihmekään, että minulla on viiden lapsen jälkeen ollut hieman kuiviin imetty olo. Pieni lapsi on niin riippuvainen sinusta. Onhan minulla edelleen ne 5 lasta kotona, jotka kaipaavat minua tai minulta jotakin yllättävän paljon, mutta se on erilaista.

Arvosta itseäsi

Vauva-aika voi olla todella kuormittavaa ja pikkulapsiaika hektistä ja vaativaa. Onneksi tätä ei silloin näe ihan samalla lailla, ja se varmasti onkin se taikapöly ja selviytymiskeino. Silti haluan sanoa kaikille siinä elämänvaiheessa eläville, että teette upeaa ja tärkeää työtä, joka ei todellakaan ole helppoa tai kevyttä. Tietenkin se voi myös olla helppoa ja kevyttä, jokainen vauva on erilainen ja jokainen äiti kokee nämä ajat niin eri lailla.

Pointtina minulla nyt on, että arvostakaa itseänne! Älkää vähätelkö itseänne ja omaa panostanne. Teidän tarpeellisuus on tärkeää, mutta se voi myös olla todella kuluttavaa ja raskasta, eikä se tee teistä yhtään sen huonompia tai missään nimessä epäonnistujia. Yrittäkää löytää iloja ja voiman lähteitä myös kiireisimpäänkin aikaan. On se sitten netflix ja herkut tai lenkki yksin. Ystäviä ja vertaistukea kannattaa arvostaa, ne ovat todella tärkeitä. Parisuhdeaika ja oma aika. Kenellä mikäkin antaa voimia, niin pidä sitä tärkeänä ja arvokkaana. Vauva-aika todella on niin nopeasti ohi, että olisi ihana voida myös nauttia siitä.

Pidä itseäsi tärkeänä ja arvokkaana. Muista, että sinä myös ansaitset huolenpitoa, armollisuutta ja nautintoja.

Aami