Valikko Sulje

Perheen eri persoonat

Lasten lomaa on reilu viikko takana ja 9 edessä. Meillä lomaodotukset ovat todella maltillisia. Yhdessä oleilua rannalla, futista, yökyläilyjä, kavereita ja ystäviä. Yleensä tehdään joku yksi pieni retki huvipuistoon tai johonkin. Kun suuri perhe viettää paljon aikaa yhdessä, korostuu kaikkien persoonat. Toiveet ja asenteet asioita kohtaan ovat erilaisia. Yksi nauttii lukemisesta aurinkotuolissa, kun toinen voisi vain potkia palloa kaikki päivät. Toisilla kemiat toimivat paremmin yhteen, kun toisilla tuntuu tulevan riitaa aivan kaikesta. Jokaisella on myöskin oma roolinsa perheessä. Perheen eri persoonat tulevat kesälomalla jotenkin erityisesti esiin.

Persoonalla kuvaillaan ihmisen synnynnäistä olemusta; ajatusten, tunteiden ja käytöksen muodostamaa kokonaisuutta. Persoonalla kuvaillaan, minkälainen ihminen on. Meidän perheen persoonista voi lukea lisää blogin perhe-esittely sivulta.

Arvostusta ja apua haasteisiin

Vaikka meidän lapsilla on kaikilla samat vanhemmat, geenit jakautuvat jokaiselle hyvin eri lailla. Jokainen on oma persoonansa ja hänen erilaisuutensa on lahja perheelle. Meillä pyritään vahvasti siihen, että jokainen saisi olla oma itsensä. Silti täytyy myös osata ottaa huomioon toisten persoonat ja arvostaa toisten erilaisuutta. Isossa perheessä on monta erialista persoonaa huomioitavana ja välillä omia heikkouksia on hieman hiottava yhteiseen hyvään. Meidän vanhempien tehtävä on mielestäni arvostaa lasten piirteitä, mutta samalla auttaa heitä vahvistamaan hyviä puoliaan ja hiomaan haasteita hieman pehmeimmiksi.

Aina ei ole aika ja paikka olla oma räiskyvä itsensä. Kaikessa ei voi myöskään vedota vain omaan persoonaansa. Luonnostaan sotkuinen ihminen ei voi mennä vain sotkuisen luonteensa taakse ja antaa toisten siivota omat sotkunsa. Äänekäs ihminen ei voi mennä vain oman kovan äänen taakse ja antaa toisten kärsiä korvasärystä. On löydettävä hyvä tasapaino olla oma itsensä huomioiden myös muut. Täytyy oppia tunnistamaan hetket, kun voi meluta vapaasti tai sotkea rauhassa. Ja lopulta vielä löytää rinnalleen ihmisiä, joiden kanssa persoonat sopivat hyvin yhteen.

Jokaisen lapsen tulisi kokea olevansa hyvä juuri sellaisenaan, vaikka häntä opetettaisiinkin kehittymään heikkouksissaan. Emme voi, tai haluakkaan poistaa piirteitä, mutta voimme oppia käsittelemään ja hallitsemaan omaa luonnettamme arkeen sopivammaksi. Minusta myös aikuiset voivat hio särmiään, mikäli oikeasti haluavat. Ihminen pystyy harjoittelemaan uusia toimintatapoja elämässä. Elämänkokemus ja tiedon lisääntyminen saa muuttaa mielipiteitä ja asenteita. Vanhemmat joutuvat käymään pienen muutospelin, kun lapset tulevat elämään. Lapset muutenkin opettavat meille elämästä ja itsestämme varmasti enemmän, kuin mikään muu. Voimme vaihtaa tapoja lastemme vuoksi, niin miksi emme myös puolison ja ennen kaikkea itsemme vuoksi, jos se on tarpeellista. 

Samaistuttavia piirteitä

Meidän perheessä vanhempien geeneissä on molemmilla vahvoina piirteinä mm. eläväisyys, energisyys, äänekkyys, tekeväisyys, tunteikkuus… paljon samoja vahvoja piirteitä. Meillä on myös paljon hyvin erilaisia piirteitä ja jossain olemme jopa toistemme vastakohtia, kuten esimerkiksi siisteys ja järjestelmällisyys. Näillä geeneillä ei kuitenkaan rauhallista lasta ole saatu aikaan. Myös meidän lapset ovat äänekkäitä ja tekeviä. Nämä yhdistävät koko perhettämme. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on ollut ja tulee aina olemaan. Silti tarpeen tullen he istuvat kirkon penkissä hiljaa paikallaan, vasten omaa luonnettaan ilman, että niin kovasti siitä kärsisivät.

On mielenkiintoista nähdä lapsissa myös erillisiä äidin tai isän piirteitä. Vaikka kaikissa lapsissa on nähtävissä meidän molempien piirteitä, voi heidät jakaa aika selvästi äidin ja isän leiriin. Hauskaa on huomata myös enojen piirteitä tai isovanhempien ja yhtäläisyyksiä serkuksissakin. Geenit näkyvät erilaisista kasvuympäristöistä huolimatta.

Pelikortit persoonan mukaan

Minusta geenit ovat pohja, josta lähdetään liikkeelle. Ne tulevat osaltaan aina olemaan siellä, mutta myös muovaantuvat elämän myötä. Kun lapselle on tarkoitus opettaa elämän perusasiat, on valittava opetuskortit persoonan mukaan. Kun lapsi on vauva, käydään korttipakkaa läpi: Tässä on neljä eri maata, jokaista maata on 13 numeroa ja vielä päälle on jokerit. Kaikille neuvotaan samoja asioita, kunnes alkaa lapsen persoona näkymään.

Jaahas, hänelle on haastavaa nukahtaa ja nukkua läpi yönsä, hän tarvitsee siinä apua. Tarvitsen pelikortin auttaakseni häntä rauhoittumaan ja nukkumaan levollisesti yön. Hän nauttii musiikista ja meinigistä. Tarvitsen kortin, jolla voin tanssia ja laulaa lapseni kanssa, mutta myös kortin, jolla auttaa häntä olemaan hiljaa paikallaan tarpeen tullen. Jokaiselle lapselle tarvitsee löytää oma korttikokonaisuus, joita käyttää avuksi lapsen kasvussa ja kehityksessä. Toiset nukkuvat vauvasta asti hyvin, jolloin hänen kohdalla ei tarvitse sitä korttia, vaan jotain muuta. Toinen kaipaa enemmän huomiota, kuin toinen. Ja huomion tarve on myös kovin erilaista.

Tässä korttipelissä on erona se, ettei ole parempaa kättä, vaan kaikki suorat ovat yhtä arvokkaita ja tärkeitä. On vain erilaisia korttiyhdistelmiä. Haasteena tulee oikeiden korttien löytäminen ja niiden käyttäminen. Jos kortti ei ole itselle entuudestaan tuttu, jos esimerkiksi olet itse ollut aina järjestelmällinen, on ehkä vaikea ymmärtää lasta, jolla pakka on aivan levällään. Silloin voi olla vaikea auttaa ja opettaa, kun helposti olettaa asioiden tapahtuvan luonnostaan. On muistettava edetä pienin askelin. Tutustuttava lapseen ja hänen vahvuuksiin ja heikkouksiin ja etsittävä sitten oikeat kortit pakasta ja keinot, kuinka käyttää niitä rakentavasti. On oltava itse valmis oppimaan uutta ja uusia keinoja opettaa. Tämä vaatii välillä todellista kärsivällisyyttä.

Roolit perheessä

Roolit perheessä vaikuttavat lapsen luonteeseen. Vaikka kaikki lapset elävät samassa kodissa samojen vanhempien ja samojen sisarusten kanssa, on heidän paikallaan iso merkitys. Aikuisena, kun juttelee omien sisarusten kanssa, olen huomannut, että heidän muistot ja kokemukset täysin samasta lapsuudestamme ovat hyvin poikkeavat. Persoonat muovaantuvat elämän myötä ja kokemukset ja muistot ovat jokaisella omanlaisia. Luonteilla on iso merkitys, kenestä tulee perheen huolehtija, kenestä järkeilijä, kenestä etäisempi. Olen itsekin huomannut, että monessa perheessä on samaistuttavia piirteitä samalla ”paikalla” olevilla lapsilla, geeneistä ja persoonasta riippumatta. Tällaisia yhteneviä piirteitä olen itse havainnoinut ympärillä olevista perheistä. Toisilla saattaa olla useampi rooli perheessä. Kuten kolmelapsisen perheen keskimmäinen on sekä kakkoslapsi, että keskimmäinen.

  • Esikoinen raivaa tietä. Hän on monesti itsevarma ja rohkea. Tulee juttuun aikuisten kanssa, mutta myös uhmaa heitä. Monesti elää hieman jopa irrallista elämää muihin nähden. Oman tien kulkija.
  • Kakkoslapsi tulee elämään aina hieman esikoisen varjossa. Hän jää helposti hiljaisemmaksi ja pakkaa sisäänsä asioita. Hänellä on havaittavissa hieman kovanaaman elkeitä. Silti sisältä löytyy pehmeä huolehtija. He tuntuvat hieman jopa turvaavan esikoisen selustaa ja samalla itseään. Ottavan vastuuta.
  • Keskimmäinen on hieman haahuileva. Etsii paikkaansa, kun ei oikein tiedä onko iso vai pieni. Hän helposti jää hieman ulkopuoliseksi ja irralliseksi porukasta. Keskimmäinen monesti yrittää olla sovittelijana ja toivoo rauhaa ja kaikille hyvää mieltä.
  • Seuraava lapsi on monesti sopeutuja. Tässä kohtaa väkeä on jo niin paljon, että hän yrittää vain sopeutua johonkin. Hän on melko huomaamaton verrattuna muihin. Iloinen ja lempeä.
  • Kuopus on aina kuopus. Hän saa enemmän ja pidempään huomiota vanhemmilta. Hän jää perheen lellikiksi hyvin helposti. Hän myös tietää roolinsa ja voi käyttää kaikkivoipaisuuttaan hyväkseen. Hänellä on iso lauma suojelijoita ja voi luottaa niiden turvaan ja tehdä asiat oman mielensä mukaan.

Meidän perheessä on selvät roolit nähtävissä jo nyt. Esikoinen on vahva ja ulospäin suuntautunut. Seuraava poika on oikeustuomari ja selvästi jurompi. Keskimmäinen on hieman tuuliajelulla. Hän kokee olevansa hyvin erilainen kuin muut ja jää helposti välillä ulkopuolelle. Neljäs pojista on sopeutuja, joka tulee kaikkien kanssa hyvin toimeen. Hän on lapsista todella se huomaamattomin, vaikka omaakin kovimman äänen. Kuopuksemme sai vielä rooliinsa ekstra pönkityksen olemalla perheen ainut tyttö. Hän siis on todella perheen prinsessa villillä poikatwistillä.

Kemiat eivät aina kohtaa

Kaikkien kemiat eivät vain kohtaa. Isossa perheessä menee kausittain, kenellä juttu luistaa parhaiten. Ikävaiheesta riippuen lapset ”pariutuvat” kausittain. Heillä on jokin hitti juttu, mitä innostuvat tekemään ahkerasti. Silti on heitä, joilla ei oikein koskaan kemiat kohtaa. Ovat vain niin erilaisia ja toisen lähes kaikki piirteet ärsyttävät. Tässä on ollut haastetta, kuinka opettaa yhteispeliä sisaruksille. Täytyy tulla toimeen kaikkien kanssa, mutta fakta on, ettei kaikkien kanssa synkkaa yhtä hyvin. Silloin ei minusta ole pakko viettää aikaa yhdessä niin paljon. Ikävää vaan, kun on kyse veljestä. Kaverimaailmassa on hieman helpompi valita, kenen kanssa viettää enemmän aikaa. Ei toki aina silloinkaan.

Myös vanhemmilla voi olla helpompi toimia toisten lasten kanssa ja toisten kanssa asiat ajautuvat helpommin hermostumispisteeseen. Myös meillä on erialisia kemia yhtälöitä. Helposti lapsissa ärsyttää juuri ne omat heikot puolet, mutta samalla on myös helpompi ymmärtää lasta, jolla on samoja piirteitä, kuin itsellä. Lapsessa nähtävät puolison heikot puolet ovat myös monesti kovin ärsyttäviä. Näihin tarttuu ehkä herkemmin, jotta saisi ikään kuin ”parannusta” itseensä/ puolisoon nähden.

Tutustu itseesi, puolisoosi ja lapsiinne. Pohtikaa vaikka yhdessä yhteneväisiä ja eroavaisia asioita. Lapselta voi kysyä, mistä piirteistä hän itsessään pitää ja mitä haluasi hieman vaimentaa. Yhdessä on hyvä opetella uusia tapoja. Ja lasten kasvatuksessa kannattaa ehdottomasti antaa painoa lasten persoonan vaikutuksille. Ja ohjata ja auttaa hänet juuri hänelle sopivaan ympäristöön, jossa sopisi olla mahdollisimman upea oma persoonansa.

tsemppiä kaikille lomaan ja perheen erilaisten persoonien yhteen sovitteluun.

Aami

1 Comment

  1. Liisa

    Hienosti olet mietiskellyt lasten erilaisia persoonia. Näinhän se on, että ihmisillä on omat persoonansa, heikkoutensa ja vahvuutensa. Aina ei niitä vain osaa katsoa oikealla tavalla vaan se vaatii aikaa.

    Meillä esikoinen on rauhallinen ja pohdiskeleva, mutta kuitenkin todella sosiaalinen. Keskimmäinen temperamenttisempi, mutta kuitenkin tarkkailija ja pienin kaikkea siltä väliltä.

    Minusta on hienoa että jokainen saa olla oma persoonansa,oma itsensä. Olisi aika tylsää jos kaikki olisi samaan muottiin valettu.

    Mukavaa kesää koko teidän perheelle! 😊

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *