Lasten harrastusten maailma
Lasten harrastukset herättävät minussa monia erilaisia tunteita. Ne antavat parhaassa tapauksessa lapselle koko elämänmittaisen tärkeän harrastuksen tai jopa pohjan ammatille. Toisessa tilanteessa ne voivat olla vain rasite ja koko perheen taakka arjen pyörityksessä. Lähden nyt purkamaan lasten harrastusten maailmaa, vähän hyviä ja huonoja puolia, sekä asioita, joita itse mietin harrastusten valinnassa.
Harrastusten huonoja puolia, joita kannattaa miettiä ja tarkkailla:
– Raha
Harrastukset voivat olla todella kalliita ja näin jakavat lasten mahdollisuuksia osallistua. Lajien ja harrastusvälineiden välillä voi olla isojakin hintaeroja.
– Kuskaaminen
Olen kauhulla odottanut ja toivonut, ettei minun tarvitsisi olla kaikkia iltoja taksikuskina. Olisi siis iso etu, jos lapsi pääsisi harrastukseen itse. Tämä ei kuitenkaan pienemmille ole kovinkaan usein mahdollista. Siis vanhemmat joutuvat ajelemaan taksikuskeina edestakaisin. Yksin tätä vielä tekisikin, mutta jos pikkusisko joutuu istumaan myös illat autossa, on se hieman ikävää ja epäreilua häntä kohtaan.
– Aikatauluttaminen
Helpottaa todella paljon, jos harrastus on aina samassa paikassa samaan aikaan. Vaihtuvat pelivuorot ovat suurperheen kirous. Joitain harrastuksia pystyy jopa valitsemaan hieman aikataulun mukaan, mikä sopii parhaiten muun perheen kalenteriin. Ei ole helppoa saada 5 lapsen harrastuksia mahtumaan samaan kalenteriin fiksusti.
– Liian tavoitteellista
Minusta ala-aste ikäisellä harrastaminen ei saisi olla liian tavoitteellista ja vakavaa. 1-2 kertaa viikossa on aivan tarpeeksi, jotta elämään mahtuu muutakin.
– Yksipuolista
Onneksi tähän on joissain lajeissa jo kiinnitetty huomiota. Jotkut harrastukset voivat olla liian yksipuolisia. Liikunnallisissa harrastuksissa voi tämän takia tulla rasituksia ja vammoja. Tärkeää muistaa, että kotiliikunnassa on hyvä painottaa monipuolisuutta harrastuksen rinnalla.
– Sitouttaa liikaa vanhempia
Toiset harrastukset kääntyvät vahvasti myös vanhempien harrastukseksi. On ihan kiva osallistua ja olla lapsen mukana, mutta kaikkialle ei aina kerkeä ja ratkea, varsinkaan, jos on monta lasta. Tämä saattaa helposti aiheuttaa myös epäreilua jakoa lasten välillä.
– Huono aikuinen voi olla huonoa vaikutusta
Harrastuksen valmentaja/opettaja voi pahimmassa tapauksessa vaikuttaa lapsen ja nuoren elämään todella myrkyllisesti. Yleensä nämä aikuiset ovat valmiiksi jalustalla ja voivat ajautua käyttämään valtaansa väärin. On siis syytä aina vähän tutustua ja tarkkailla tilannetta, että minkälainen aikuinen paikalla on.
– Liika kilpailuhenkisyys
Tähän vaikuttaa myös paljon harrastuksen aikuinen. Joissain lajeissa voi lasten kesken muodostua ikävän vakava kilpailu, joka saattaa ajaa lasta kyseenalaisiin toimintatapoihin päästäkseen huipulle. Olisi hyvä pitää mielessä, ettei se voittaminen ole aina tärkeintä.
– Sopivan harrastuksen löytäminen
Toiset löytävät itselle sopivan harrastuksen heti ensimmäisellä, toiset sen sijaan voivat joutua käymään läpi monen monta vaihtoehtoa. Liika harrastuksen vaihtaminen voi uuvuttaa lasta ja saada hänet tuntemaan itsensä huonoksi ja mihinkään kuulumattomaksi.
Harrastamisen hyviä puolia:
+ Hyvää liikuntaa
Moni liikuntaharrastus antaa tärkeää liikuntaa lapsen elämään. Isompi porukka takaa esimerkiksi kunnon pelit ja varman hikiliikunnan.
+ Oppii taitoja
Harrastukset ovat yleensä oppimisen paikkoja. Lapsi oppii ja kehittyy lajin parissa. Harrastukset antavat mahdollisuuden oppia taitoja tai syventää niitä, joita koulussa tai kotona ei ole mahdollista oppia.
+ Ryhmätyöskentelyä
Joukkuelajit ovat todella hyvä paikka oppia ryhmätyöskentelyä ja sosiaalisia taitoja. Ne tuovat myös hyvää vaihtelua omaan tuttuun kouluporukkaan.
+ Uusia ystäviä
Harrastuksen parista voi löytää itsensä kaltaisia ihmisiä ja hyviä uusia ystäviä.
+ Uusia aikuisia ja auktoriteetteja
Monesti harrastuksissa on upeita aikuisia, jotka ovat hyviä auktoriteetteja ja esimerkkejä lapsen elämässä. Lapsille on rikkaus saada erilaisia luotettavia aikuisia ympärilleen.
+ Jotain omaa
Harrastus on yleensä jotain lapsen ihan omaa. Jotain missä ei sisarukset tai vanhemmat ole mukana. Isommassa perheessä harrastukset ovat myös kiva erottelija, ettei sisarusten tarvitse aina olla yhdessä.
+ Hyvää ajanvietettä
Harrastukset ovat yleensä todella hyvää ja järkevää ajanvietettä. Varsinkin nuorilla harrastukset voisivat pitää paremmin kaidalla tiellä.
+ Vastuunkantoa
Harrastus opettaa lasta huolehtimaan aikatauluista, välineistä ja mahdollisista opettelu läksyistä.
+ Upeita elämyksiä
Moniin harrastuksiin liittyy isompia kohokohtia, kuten pelejä, kisoja ja esityksiä. Niiden ympärille liittyy paljon ihania ja jännittäviä asioita.
+ Luo tavoitteellisuutta
Harrastuksen myötä oppii luomaan itselleen tavoitteita. Niihin pyrkiminen vaatii tahtoa ja sitkeyttä harjoitella ja yrittää. Pitkäjänteisyys on arvokas taito.
+ Pettymysten sietämistä
Harrastuksen myötä pettymisiä pääsee hyvin harjoittelemaan. Vanhempien täytyy tässä tukea jatkamaan ja yrittämään aina uudelleen, eikä antaa lapsen luovuttaa ensimmäisissä pettymyksissä.
+ Itsetunto vahvistuu
Monesti harrastuksessa ja onnistumisen hetket lisäävät lapsen ja nuoren itsetuntoa.
Kuinka meillä valitaan harrastus?
Olemme pyrkineet tarkkailemaan ja kuuntelemaan lapsen mieltymyksiä ja suuntautumisia ihan pienestä asti. Mihin hänellä voisi olla lahjoja ja mistä hän itse pitää. Lapset ovat itse saaneet päättää minkä harrastuksen aloittavat, kun on sen aika. (On ehkä ollut muutama laji, jotka eivät ole suotuisien listalla.)
Toivoin aikanaan, että lapseni löytäisivät jokainen oman lajinsa ja saisivat siitä ihanaa merkityksellistä sisältöä elämäänsä. Toivoin, että harrastuksen kautta he saisivat loistaa omassa lajissaan ja olla välillä jossain jopa isoveljiään parempia. Koin, että jos he kaikki menisivät samaan harrastukseen, olisi paremmuusjärjestys lähes aina ikäjärjestys.
Meillä ei ole pidetty kiirettä harrastuksen aloittamisessa. Oman vakituisen harrastuksen on meillä saanut aloittaa ekalla luokalla. Minusta pieni lapsi tarvitsee mahdollisimman paljon vapaata aikaa leikkiin ja muuhun. Varsinkin isossa perheessä pystyy hyvin harrastamaan liikuntaa ja erilaisia aktiviteetteja ihan kotona perheen kesken. Myös raha ja aikatauluttaminen ovat olleet syitä tähän ratkaisuun. Kuopus on saanut tässä poikkeuksen, koska hänen perään ei ole enää tullut vauvaa, joka hankaloittaa kuskailuja. Jokaisella lapsella saa myöskin olla vain yksi harrastus kerrallaan ja harrastuskauden kesken ei lähdetä lajia vaihtelemaan. Nämä ovat näitä suurperhettä helpottavia ja lompakkoa keventäviä sääntöjä.
Tänä syksynä
Lapset ovat rauhassa etsineet itselleen sopivaa lajia. Meillä on harrastettu satujumppaa, jalkapalloa, korista, teatteria, pianon soittoa, parkouria ja trampoliinia. Vasta tänä syksynä meillä on kalenteri alkanut täyttyä harrastuksista. Kaksi vanhinta lastamme harrastavat brasilialaista jujutsua, keskimmäinen pohtii seuraavaa lajiaan, nuorin pojista aloitti tänä syksynä jalkapallon ja kuopus satutanssin. Nyt on kalenterissa kaikilla illoilla jotakin. Onneksi esikoinen hoitaa harrastuksensa täysin itsenäisesti, eikä ole riippuvainen kyyditsemisistä. Olen hieman huolissani, kuinka pikkuneiti jaksaa kyyditä veljiä, mutta onneksi pian hänetkin voi jättää isoveljien kanssa hetkeksi kotiin, että voin yksin hoitaa kyyditsemiset ainakin toiseen suuntaan.