Ylpeä Äiti
Kävin viikonloppuna keskustelua erään ihanan naisen kanssa. Lapsemme leikkivät pihalla ja aikuiset höpöttivät kuulumisia. Täysin puskista hän herkistyi ja sanoi minulle: ” Minun on pakko sanoa sinulle… Tämä on toivottavasti sanottu sinulle monesti. Teillä on aivan uskomaton poppoo. Saat olla todella ylpeä.” Vastasin hieman häkeltyneenä: ”Voi kiitos, kyllä minä osaan heistä olla ylpeä!” ”Ei, kun sinun täytyy olla ylpeä sinusta ITSESTÄSI, mitä SINÄ olet saanut aikaan. Minä opin vasta hetki sitten olemaan ylpeä äiti.”
Jäin miettimään keskusteluamme. Mitä ylpeys tässä kohtaan tarkoittaa? Osaanko olla ylpeä itsestäni ja aikaansaannoksistani?
- Olen monesti todella ylpeä lasteni käytöksestä vaikeissakin tilanteissa.
- Olen monesti todella ylpeä heidän upeista aikaansaannoksistaan tai suorituksistaan.
- Olen monesti todella ylpeä heidän sydämellisyydestään.
- Olen monesti todella ylpeä HEISTÄ!
Osaanko siltikään olla ylpeä siitä, että minulla olisi jotain osaa näihin asioihin? Voisin varmasti olla enemmänkin.
Tarviiko aina kehittyä?
Sitä sanotaan, että kehitystä tapahtuu mukavuusalueen ulkopuolella. Tarkkailemalla virhekohtia on mahdollista saada virheisiin muutosta. Olen kyllä samaa mieltä tästä. Silti kaikessa ei aina tarvitse koko ajan kehittyä tai edetä. Toisinaan on hyvä pysähtyä nauttimaan aikaansaannoksista ja sen hetkisistä tuloksista. Sama koskee lapsia. He kasvavat niin vauhdilla. Kun edellisestä kriisikaudesta on päästy, uusi odottaa jo nurkan takana. Varsinkin, kun on monta lasta, aina jyllää jokin kausi talossa. Aina opitaan uutta ja pyritään eteenpäin. Aikaa ei voi pysäyttää, mutta itse voit pysähtyä nauttimaan matkasta.
Rakkaus
Täytin eilen 33 vuotta ja pysähdyin miettimään tämän hetkistä elämääni suhteutettuna ikääni. Mietin olenko tyytyväinen tämän hetkisiin saavutuksiini ja elämän tilanteeseen? Pidän elämäni tärkeimpänä saavutuksena ja tavoitteena ylivoimaisesti rakkautta. Rakkautta, jota tunnen muita kohtaan ja rakkautta, jota muut tuntevat minua kohtaan. Eilen sain jälleen kokea, kuinka rakastettu olen. Iso kiitos siitä kuuluu monelle. Olen äärimmäisen kiitollinen ja onnellinen. En olisi voinut saada enempää rakkautta tähän ikään mennessä. Viisi lasta ja koko elämäni kestänyt rakkaus miestäni kohtaan. Suuri lapsuden perhe ja paljon ystäviä. Vaikka en ole urapuolella saavuttanut vielä juuri mitään, niin olen iloinen, että rohkenin valita ensin minun elämäni tärkeimmät asiat.
Sisäinen ylpeys
Luulen, että löysin sisäisen ylpeyteni itseäni kohtaan. Uskon myös , että tuon sen esiin mm. kirjoittamalla tätä blogia. Uskallan nyt sanoa, että olen sen verran ylpeä lapsistani, miehestäni ja itsestäni, jotta voin kirjoittaa näitä tekstejä meidän elämästä muille. En missään nimessä sillä asenteella, että meidän tyyli olisi oikein. Vaan uskallan seistä mielipiteideni takana. Myöntää myös virheeni ja olla valmis kuulemaan muita ja kehittymään. Uskallan myös nostaa asioita, joissa olemme onnistuneet. Kaikki ei tule valmiina geeneissä.
Entä olenko osannut osoittaa lapsilleni ja miehelleni, kuinka ylpeä olen heistä? Toivon todella niin. Silti sitä ei voi koskaan sanoa liikaa. Enemmän pitäisi osoittaa rakkaimmilleen, kuinka tärkeitä ja upeita he ovat. Perheelle ja ystäville. Sanoa ääneen: olet minulle tärkeä.
Uskalla olla ylpeä äiti
Yleisesti äitien pitäisi enemmän muistuttaa itseään hyvistä asioista. Sen sijaan, että illalla miettii mitä asioita jäi tänään tekemättä, pitäisi antaa enemmän arvoa sille, mitä sain tänään tehtyä. Äitinä oleminen ei ole helppoa varmasti kenellekään. Kaikki asiat eivät tapahdu itsestään omalla painollaan. Meidän vanhempien tekemisillä on suuri merkitys lastemme elämään nyt ja tulevaisuudessa. Siitä ei pitäisi ottaa liiaksi paineita, mutta arvoa sille pitääantaa ja paljon.
Hei nyt kuules ihana Aami! Älä missään nimessä sano ettet olisi saavuttanut mitään urapuolella. Sinulla on ollut kaikenlaisia työpaikkoja urapostauksen perusteella. Se on antanut varmasti paljon hyvää työkokemusta sekä lisää cv:hen! 🙂 kiinnostaisi muuten kirja-ja äänikirjavinkit instan puolella? Mitä muita kirjoja luet kuin kasvatuskirjoja?