Yökylässä
Ensimmäisen lapsen kohdalla minua mietitytti paljon, minkä ikäisenä lapsen voi laittaa ensimmäiseen yökylähoitoon? Kenen luo? Onko oikein antaa oma rakas lapsi muiden hoidettavaksi? Entä minkä ikäisenä voi antaa olla kaverilla yökylässä?
Meidän lapset rakastavat yökyläilyä. Heillä on ollut syntymästä asti paljon tärkeitä aikuisia ympärillä. Todella paljon sukulaisia, kummeja ja muita ystäviä. Pienestä asti on kierretty sylistä syliin ja totuteltu luottamaan myös muihin aikuisiin. Meidän pienokaiset ovat todella sosiaalisia ja luottavaisia, eivätkä juuri koskaan ole ujostelleet muita aikuisia.
Muut hoitosuhteet
Olen ollut lähes koko äitiajan kotiäitinä ja lapset ovat aloittaneet päiväkodin vasta kolmen vanhana. Heille ei siis ole muodostunut pikkulapsena hoitosuhdetta toiseen aikuiseen päiväkodissa. Heille on pitänyt järjestää näitä suhteita vähän pienemmissä erissä. Olemme juhlineet kaikkia parisuhteemme merkkipäiviä. Olemme pystyneet osallistumaan juhliin ja muihin tapahtumiin, koska on ollut hyvä saada myös lapsille irtiottoa vanhemmista.
Vaikka olen halunnut pitää lapsen kotona 3-vuotiaaksi asti, pidän äärimmäisen tärkeänä muitakin kiintymyssuhteita aikuisiin. Isovanhemmat ja ennen kaikkea kummit ovat olleet meillä isossa roolissa. Olen pyrkinyt järjestämään tasaisin välein hoitotilanteita pienille, ettei muodostuisi eroahdistusta vanhempiin. Meidän lapset ovat kaikki lähtökohtaisesti myös reippaita ja sosiaalisia. Äitiä ja isää ei ole paljon ikävöity.
Minkä ikäisenä ja minkä pituisia pätkiä on hyvä olla erossa, on jokaisen henkilökohtainen asia. Lapset ovat hyvin erilaisia ja vanhempienkin tarpeet poikkeavat toisistaan. Silti suosittelen kaikille vanhemmille totuttelemaan toisiin aikuisiin jo varhain pienissä erissä, ettei sitten jonain päivänä tule hylätty olo, kun lapsi lähtee hoitoon tai jopa eskariin. Huonoa omaa-tuntoa ei missään nimessä kannata potea, jos tarvitsee vähän taukoa kullannupuista. Se on varmasti teidän molempien etu.
Yökylässä muualla
En itse ole mikään seikkailija ja viihdyn kotona ylivoimaisesti parhaiten. Ajan mieluummin keskellä yötä kotiin omaan sänkyyn, kuin jään johonkin yökylään. Silti olen yrittänyt opettaa lapsille yöpymisen muissa osoitteissa oman perheen kanssa ja ilman omia vanhempia. Välillä sisarusten kanssa ja välillä aivan yksin. Pienempiin menoihin hoitaja tulee meidän omaan kotiin, jolloin lapsella ei muutu muu, kuin vastuussa oleva aikuinen. Haluan, että lapsilla on turvallista käydä nukkumaan muidenkin, kuin äidin tai isän kanssa.
Ensimmäinen yö erossa on ollut yleensä jo 3-6kk ikäisenä. Ellei ole järkyttäviä iltahulinoita, tämä on ollut oikein hyvä ikä aloittaa. Näin pienelle lapselle riittää tuttu turvallinen aikuinen, sama unirytmi ja onnistuvat ruokailut. Meidän neljällä ensimmäisellä tämä sujui vallan mainiosti. Viimeinen tapaus onkin ollut aivan oma lukunsa unihässäköidensä takia. Itse olen halunnut repäistä laastarin melko pienenä, koska mitä pidemmälle odotin, sitä tuskallisemmaksi luopuminen tuntui minulle itselleni. Vaikka en ehkä olisi halunnut ja se tuntui ikävältä, pidin sitä tärkeänä meille kaikille.
Kuinka usein ja kuinka pitkään
Ensimmäisen yökyläilyn jälkeen yöhoitoja (tai ainakin nukkumaan laittoja) on ollut keskimäärin 4-8 vuodessa. Tasainen tahti helpottaa sekä lasta, että vanhempia irtaantumaan. Yleensä yökylät ovat n.18h mittaisia hoitoja. Viemme lapset hoitoihin, vietämme illan kahdestaan tai jossain juhlassa. Nukumme yön kotona tai hotellissa ja lähdemme aamupalan jälkeen hakemaan lapsia kotiin. Pikkuhiljaa pystyy pidentämään hoitoja ja nauttimaan vielä pitkästä rauhaisasta aamupäivästä. Vanhimmat ovat olleet välillä, jopa 2 yötä putkeen jossain.
Harvinaista laatuaikaa
Meillä ei ole mummoloita, joissa vietettäisiin viikonloppuja. Yökyläilyt ovat melko harvinaista laatuaikaa, sekä lapselle, että meille aikuisille. Yleensä yökylässä ollaan silloin, kun meillä on jotkut juhlat, merkkipäivä tai jokin muu tapahtuma. Meidän puhelinrinki on melko laaja ja urakka melko suuri, kun alan kartoittaa kaikille viidelle yösijaa. Ei mikään joka viikonlopun juttu. Yritän myös pitää tilanteen jokseenkin tasaisena, että kaikki pääsevät yöpymään poissa kotoa melko tasapuolisesti.
Vihdoin kaveriyökylöilyt
Iso helpotus oli, kun puhelinrinkiin alkoi tulla myös kaverit. Ei tarvitse aina pommittaa isovanhempia ja kummeja. Ensimmäinen kaveriyökyläily on tullut n. kuuden vanhana. Tunnemme lastemme kaverit ja heidän vanhemmat todella hyvin. On siis ollut helppoa järjestää myös kaverikyläilyjä. Tähän mennessä nämä ovat olleet lähes aina vain hoitoja. Nyt vanhempien poikien kaveripiirit ovat laajentuneet ja mukaan on tullut ”huvin vuoksi” yökyläilyt.
On ihanaa antaa
Olemme pääosin todella kotihiiriä ja vietämme suurimman osan ajasta koko perheen kesken.
- Silti on ihanaa tasasin välein antaa isoveljien olla vain kavereita ilman perässä roikkuvia pikkuveljiä.
- On ihanaa antaa pikkuveljien olla hemmoteltavia kummilapsia, ilman pompottelevaa isoveljeä.
- On ihanaa antaa ikiliikkuja tuholaiselle iloiset hoitajat, jotka eivät ole väsyneitä ja kärttyisiä.
- On ihanaa olla välillä edes hetken VAIN vaimo tai ystävä.
Entäs millaisia kummeja ehditte itse olla? Ehdittekö itse välillä ottaa muiden lapsia hoitoon?