Lomaodotukset
Mitä muistoja sinulla on omista lapsuuden kesistä? Oliko sinulla lomaodotuksia?
Keskustelimme kerran aiheesta kasvatuspiirissäni ja tulimme siihen tulokseen, ettei kukaan muistanut omasta lapsuudestaan mitään huvipuistoretkiä tai muita matkoja. Hyvät muistot liittyivät eniten ihmisiin tai mökkeilyyn. Yksityiskohtaisemmat muistot liittyivät johonkin yksinkertaiseen, kuten onkimiseen, mansikoiden poimimiseen tai perunoiden pesemiseen. Kukaan ei jäänyt kaipaamaan muuta.
Missä kohtaa tämä on muuttunut? Miksi lapsille halutaan järjestää yltäkylläinen tapahtumakesä kaikkine retkineen, leireineen ja tapahtumineen? Mihin on jäänyt nauttiminen yksinkertaisista asioista?
Oman lapsuuden kesämuistot
Omassa lapsuudessani pakkasimme auton heti kevätjuhlan päätyttyä ja muutimme koko kesäksi mökille. Siellä vietimme rauhaisaa ja yksinkertaista mökkielämää. Niin luksusta. Muistan kesäteatteri käynnit ja markan karkkipussin. Muistan aurinkoiset päivät apilanurmikolla. Muistan perunoiden ja mattojen pesua laiturilla. Muistan uimista ja hyppimistä järveen. Muistan sadetanssit uikkarisilleen. Muistan omat heinäkuiset synttärit ja mansikkakakut.
Valitettavasti meillä ei enää ole mökkiä, jossa viettää aikaa. Kesä oli lapsena yhtä kuin mökki ja siitä pois oppiminen oli alkuun hieman hankalaa. Kesä ei meinannut tuntua kesältä. Nyt mökkiretket ovat lapsilleni ihana lisä.
Ystävien kanssa kotona ja rannoilla
Meidän kesälomat ovat kotipainotteisia. Vietämme aikaamme rannoilla ja kotona. Meillä käy paljon vieraita ja sitä kautta saamme lomantuntua. Synttärit ja muut isomman porukan kesätapahtumat ovat aina olleet kesän suola.
Emme juuri reissaile. Meillä on yksi isompi koko perheen retkipäivä kesässä. Lasten ollessa pienempiä suosimme Puuhamaata ja Muumimaailmaa. Nyt kun vanhimmilla alkaa olla jo enemmän pituutta on siirrytty huvipuistoihin.
Omakotitalo antaa onneksi niin paljon. Pihalla puuhattavaa riittää. Sekä työleiriä, että hupijuttuja. Pihapelejä ja urheilua. Trampoliini ja vesileikit ovat silti lasten lempparipuuhaa. Omaan pihaan voi myös pystyttää teltan ja antaa lasten tehdä jopa yöretken. Monesti mikä vaan paikka kelpaa lapselle retkipaikaksi, kunhan on eväskassi mukana.
Yökyläilyt kesän kohokohtia
Yksi kesän kohokohdista on ehdottomasti yökyläilyt kavereiden, kummien ja isovanhempien luo. Suuressa perheessä laatuaika ilman sisaruksia on todella arvokasta. Näistä hetkistä olemmekin äärimmäisen kiitollisia todella monelle ihmiselle. Isovanhemmille, kummeille ja ystäville.
Sadekaan ei haittaa
Varsinkin pitkän hellejakson jälkeen on oikein piristävää saada pari sadepäivää väliin. Silloin touhuillaan samoja asioita, kuin pitkin vuotta. Lautapelit, legot, palapelit, muovailuvahat, maalaaminen, leipominen… Ja mikä voisi olla parempaa, kuin vesileikit sateessa ilman kuravaatteita. Helteellä eletään aika sotkuisaa elämää. Sadepäivät ovat myös tervetulleita, että malttaa siivota ja järjestää kodin kuntoon.
Vähän erilainen käsite lomasta
Meidän perheessä itse loma on hyvin häilyvä käsite. Meillä ei ole ollut koskaan viikkoa pidempää lomaa. Isä on yrittäjä ja työt ovat aina painottuneet kesään. Itse en ole ollut töissä moneen vuoteen ja olen siis aina kotona. Minun arkeni muuttuu lasten loman ajaksi oikeastaan vain raskaammaksi tai ainakin työläämmäksi. Kiitos koronan, tänä vuonna tuntui pitkästä aikaa oikein helpottavalta, kun koulujen lomat alkoivat. Kahden kuukauden etäkoulun jälkeen meidänkin kesä tuntui huomattavasti helpommalta.
Minun lomaodotukset ovat joka kesä samat:
- Koko perheen retkipäivä
- Parisuhdereissu
- Aurinkotuolilla löhöilyä
- Mahdollisimman monta rantapäivää
- Ystävien kanssa oleilua
- Pihahommia
Kysyn lapsiltani aina loman lähestyessä, mitä toivoisit lomalta?
Tämän kevään toivelista oli jälleen kerran hyvin yksinkertainen kaikilla 4. Pojalta:
- Uimista
- Jätskin syömistä
- Trampoliinilla hyppimistä
- Onkimista
- Vesisotaa
- Yökyläilyä
Toki retkipäivän kohteesta on puhuttu paljon ja sitä odotetaan. Silti se ei kellään kuulunut lomaodotuksiin. Oletko kysynyt omilta lapsiltasi heidän lomatoiveita?
Yhteistä aikaa ja aitoa läsnäoloa
Uskon, että ylivoimaisesti tärkeintä on yhteinen aika. Vanhempien aito läsnäolo. Puhelimet pois ja laskeudu lapsen tasolle. Yhteistä ruuan laittoa, metsäretkiä, pihahommia, mölkkyä tai pyöräretki lähikauppaan jätskille. ”Ei makeaa mahan täydeltä” sopii mielestäni myös tähän. Jos lapsen kesälomat täyttyvät leireillä, retkillä ja muilla suurilla elämyksillä on vaara joutua tilanteeseen, kun mikään ei enää riitä. Yksinkertaisemmat lomaodotukset on helpompi toteuttaa.
Lapsi monesti jännittää ja tsemppaa uusissa tilanteissa. Varsinkin pienelle lapselle voi olla hyvin rankkaa ja kuluttavaa olla koko ajan menossa. Kouluvuosi voi olla lapselle todella rankka ja lomalla täytyisi myös saada ladata akkuja ihan vaan rennosti kotona.
Suomen kesä on upea
Toivon, että voin opettaa lapsilleni taidon nauttia tästä vuodenajasta. Kerätä lämmöt talteen pitkää talvea ( tai nykyään syksyä) varten. Nauttia Suomen luonnosta ja sen kesäisistä antimista. Olen äärettömän huono löhöilemään tai ottamaa rennosti. Helteellä olen siinä aivan loistava. Voisin pötköttää, vaikka koko päivän aurinkotuolilla, virkata ja kuunnella äänikirjaa. Kesä on aikaa, jolloin lapset voivat vain olla. Ja nyt kun kesäsäät ovat olleet näin upeita, on syttä nauttia tästä upeasta Suomen kesästä.
Me ollaan esikoistytön (16v.) kanssa loistavia vaan olemaan. Voidaan tunteja istua tuijottamassa nuotiota. Ja yhtä usein todetaan, ettei jaksa tehdä yhtään mitään, mennä mihinkään. Ennemmin tarvitaan välillä vähän aktivointia. 😉 Mä olen myös kiitollinen siitä, että hiljaisuutta ei tarvitse täyttää tyhjällä hölinällä. Voidaan ihan vaan olla, kävellä metsässä yms.
Nuorempi (12v.) tyttö onkin toista maata. Todella aktiivinen ja sosiaalinen. Ja voi sitä puheen määrää! Nykyään on paljon helpompaa, kun on jo sen ikäinen, että käy kavereillaan ja touhuaa jo itsekseen kodin lähiympäristössä. Nytkin oli viikon reissussa ukin luona. Ja nauttii täysin rinnoin, kun on kaikkea ohjelmaa ja käy ne huvipuistot, laskettelurinteet, kylpylät yms. näillä reissuillaan. Tämä tyttö kaipaakin sit välillä ”pakkolepoa”. Ei itse huomaa, kuinka kuormittuu jatkuvasta sosiaalisuudesta. Välillä sit lähdetäänkin tyttöporukalla johonkin ”rauhoittumaan”, tasapainoitetaan toisiamme.
Meidän lomat on todella vähän ohjelmoituja, tai varsinaisia aktiviteetteja sisältäviä. Lähdetään extempore illasta roadtripille, lojumaan rivissä tuijottelemaan laiturinreunalta veteen, yöksi laavulle, eväsretkelle jne.
Mä haluan opettaa lapsilleni arjen arvokkuuden merkitystä, pienten juttujen tuomaa mielihyvää. Muutenkin pois siitä ylettömästä materialismin maailmasta, jota kyllä omaksuvat ympäristön paineessa ihan tarpeeksi.
Oletteko käyneet jossain ulkomaanlomalla? Niistä olisi kiva kuulla. Oot jotenki vaa niin ihanan järkyttävän positiivinen ihminen ja äiti! Mutta kirjoitat myös jos harmittaa tai no kuten itse sanon suoremmin:vituttaa.
Olemme käyneet yhdellä ulkoman matkalla lasten kanssa. Tästä osa-alueesta minulla ei siis ole paljoakaan kirjoitettavaa. 🙂
Ja kiitos, kiva kuulla, että hieman nuoremmatkin lukevat tekstejäni. 🙂