Keskustelu on avain

Olen jälleen havahtunut, kuinka asioista keskustelu on vaan avain lähes kaikkiin ongelmiin. Parisuhteen tärkein avain on keskustelu. Ystävien kanssa keskustelu on kaikki kaikessa ja oman hyvinvoinnin kanssa voi myös käydä keskustelua. Omiin lapsiin on todella tärkeä luoda hyvä keskusteluyhteys. Työyhteisöissä, koulussa, juhlissa ja missä vielä? Vain keskustelemalla voi oppia tuntemaan maailmaa, toisia ihmisiä ja itsensä. Keskustelun taito on arvokas lahja, jonka voimme itse opetella ja antaa myös lapsellemme. Keskustelu on avain moneen.

Avain oppimiseen

Keskustelu on avain monien taitojen oppimiseen. Vauvalle höpöttely voi tuntua pöhköltä yksinpuhelulta, mutta sillä on suuri merkitys lapsen sanavaraston, ymmärryksen ja puheen tuoton kannalta. Arkisten asioiden selittäminen sanoin on tärkeää oppia lapselle ihan vauvasta alkaen. Taapero opettelee itse ääntämään moneen kertaan kuulemiaan sanoja. Näin hän oppii pikkuhiljaa osallistumaan keskusteluun ja ilmaisemaan omia ajatuksiaan. Lapsi oppii todella varhain kyselemään ja hankkimaan lisää ja lisää tietoa ympäröivästä maailmasta. Hänen muisti, uuden oppimisen määrä ja tahti on jossain vaiheessa aivan mieletöntä. Mutta ilman aikuisten puhetta ja keskustelua, voi taidot jäädä vähäisiksi.

Lapsen kasvaessa ei keskustelua saisi lopettaa tai unohtaa, vaan se on ikuisesti avain uuden oppimiseen. Aiheet vain vaihtuvat ja keskustelun tyyli muuttuu vuosien mittaan. Se muuttuu tasavertaiseksi kahden ihmisen keskusteluksi. Lapset ovat todella taitavia keskustelijoita varsin pieninä, jos heihin suhtautuu niin. Itse asiassa me voimme oppia todella paljon myös heiltä. He osaavat kuunnella ja odottavat yllättävän hyvin vuoroaan. He osoittavat kiinnostustaan ja haluavat oikeasti kuulla sinun asian. He ymmärtävät paljon enemmän, kuin me tiedämmekään.

On tärkeää vastata heidän kysymyksiin, niin kuin ihmiselle. Ei vähätellen tai lässyttäen, kuin hölmölle. Sinun omalla normaalilla puheella he oppivat myös kuulemaan, ja tulkitsemaan niitä aitoja äänensävyn eroja ja tunnetiloja. Tietenkin pienen ihmisen kanssa jutustelu on hieman erilaista, kuin aikuisten välinen ja käytettävä sanavarasto on syytä olla ymmärrettävämpää, mutta asenne keskustelun tärkeydellä tulisi olla sama.

Aikaa keskustelulle

Arki pyörii välillä hyvinkin itsestään ja vaikka lapset osaisivat jo toimia arkisissa askareissa ilman ohjausta, on todella tärkeää muistaa jatkaa elämän muista asioista keskustelua. Välillä on myös hyvä pysähtyä ja kysyä itseltään: koska viimeksi istuin alas ja keskustelin lapseni kanssa ilman häiriötekijöitä? Kiireetöntä keskustelua on syytä arvostaa.

On tietenkin vaiheita elämässä, kun juttu ei ihan luista, tai ei vain ole mitään mielen päällä. Joskus keskustelut ovat todella nopeita ja joskus kestäisivät tuntikausia.  Lapsen kehityksen mukaan on kausia, kun lapsi kaipaa enemmän tai vähemmän keskustelua. Täytyy myös armahtaa itseään ja huomioida omat henkilökohtaiset elämäntilanteet. Aina ei oikeasti ole aikaa tai energiaa juttutuokiolle, mutta on hyvä muistaa siirtää tuokiota tuonnemmalle, eikä kokonaan perua. Oleellista on, että lapselle pystyy osoittamaan, kuinka tärkeitä hänen asiat ovat ja aikuinen oikeasti haluaa ne kuulla. Sopiva aika kyllä löytyy vaikka väkisin, jos lapsi haluaa jostain puhua.

Erilaisia keskustelijoita

Ihmiset ovat luonteeltaan erilaisia keskustelijoita, niin myös lapset. Toisille keskustelun aloittaminen on vaivatonta ja toinen kaipaa vähän enemmän toisen osapuolen aloitteisuutta ja lämmittelyä. Sen vuoksi perheessä osa saattaakin ”unohtua” toisten jalkoihin. On siis tasasin välein muistutettava itseään, että ottaa sitä aikaa ja aloittaa itse keskusteluita niiden kanssa, joille se aloittaminen on haastavampaa.

Minusta tuntuu, että monesti poikien kanssa on lähtökohtaisesti vaikeampi keskustella tunteista ja syvällisemmistä asioista. Olen huomannut, että osan poikieni kanssa vaatii oikeasti aika paljonkin lämmittelyä, ennen kuin sanainen arkku aukeaa. Silti joka kerta olen huomannut, kuinka huojentunut ja onnellinen lapsi on sen jälkeen, kun on rohjennut jakamaan ajatuksiaan. Pikkuhiljaa lämmittelyaika voi vähän lyhentyä, kun lapsi oppii, kuinka hyvältä se tuntuu. On tosi tärkeää, että keskusteluissa on avoin ja ymmärtäväinen ilmapiiri. Tällöin ei saa suuttua mistään, vaan kaikki pitää ottaa rakkaudella vastaan. Arvostaa sitä rehellisyyttä ja avoimuutta. Asioista voi käydä rakentavaa mielipiteiden vaihtoa ilman, että aletaan syyttelemään tai käymään minä olen oikeassa keskustelua.

Esimerkki vaikuttaa

Vanhempien välinen keskustelutyyli antaa esimerkkiä lapsille kaikkeen keskusteluun, ei pelkästään parisuhdekeskusteluun. Esimerkiksi isän rooli pojille voi olla todella merkittävä. Lapsi imee mallia myös muista ympärillä olevista aikuisista. Heidän tavasta aloittaa keskustelu, kuuntelutaidoista, keskustelun kulusta, rytmistä ja lopputuloksesta. Äänensävyt, äänen voimakkuus ja tunnetilat ovat iso osa, mitä keskustelu viestii, ei pelkästään ne sanat. Sama lause voi viesti montaa eri asiaa, kun siihen lisätään koko kehon tuoma viesti. Kuinka voi osoittaa toiselle olevansa kiinnostunut, kuuntelevansa ja arvostavansa toisen mielipidettä tai tietoa. Kuinka keskusteluissa voi olla eri mieltä ilman, että keskustelu muuttuu riidaksi. Näitä taitoja harjoitellaan monesti vielä aikuisenakin.

Kuuntelu on tärkeä avain

Keskustelussa pitäisi olla sekä puhetta, että kuuntelua tasapuolisesti. Kuuntelussa on myös paljon opittavaa. Itse asiassa juuri se kuuntelu on se avain, jolla opimme ja ymmärrämme. Lapsen ympärillä tapahtuu todella paljon asioita, joita me aikuiset näemme hyvin eri lailla. Kuuntelun avulla opimme näkemään asioita lapsen näkökulmasta ja mitä vanhemmaksi hän kasvaa, sitä tärkeämmäksi tämä muuttuu.

Nuoren ympärillä tapahtuu vielä enemmän asioita, joista me vanhemmat emme tiedä tai ole koko ajan tarkkailemassa tulevaa informaatiota. Jotta pysymme lapsen ja varsinkin nuoren elämässä mukana ja pystymme auttamaan ja tukemaan, on avattava keskusteluja usein ja kaikesta. Koulun tapahtumista, kavereiden kanssa vietetystä ajasta ja ihan vain maailman menosta ja uutisista. He tarvitsevat hyvin pitkään meidän apua ymmärtääkseen monia asioita ja myöhemmin ihan vain ideoiden ja ajatusten vaihtelukaverina. Meidän vanhempien on myöskin huomattavasti helpompi ymmärtää nuorten maailmaa, kun kysymme ja kuuntelemme. Silti on hyvä muistaa myös arvostaa nuoren omaa tilaa, ettei ” keskustelu” muutu liikaa haastatteluksi.

Arvostuksen osoittaminen

Keskusteluilla lastemme kanssa pystymme osoittamaan heille, että he ovat arvokkaita ja heidän mielipiteillään on merkitystä. Vaikka vanhemmat olisivatkin ne, jotka lopulta asioista päättävät, niin heidänkin näkemys tahdotaan kuulla. Tahdomme oppia tuntemaan heidät. Luotamme heihin myös kertomalla omiakin asioitamme heidän ikänsä ja vastaanottokykynsä mukaisesti. Tahdomme heidän myös oppivan tuntemaan meidät. Tahdomme heidän saavan materiaalia, jonka avulla muodostaa omia mielipiteitä ja oppia asioista.

Olen todella iloinen, kun saan käydä päivän aikana niin ihanan erialisia keskusteluita lasteni kanssa. Osan kanssa keskustelut ovat nopeita ja lähinnä asiapitoisia. Pikkuneiti höpöttäisi kaikki päivät, mutta hänellä on jo todella viisaita oivalluksia. Isoveljetkin välillä ihmettelevät, kuinka fiksuja juttuja pienen tytön suusta voi tulla. Vanhimman pojan kanssa käydäänkin sitten jo ihan aikuisten keskusteluita. Monena iltana hän jää keittiöön muiden mentyä jo nukkumaan. Hänellä on kova tarve ymmärtää aikuisten maailmaa ja tutustua aidosti meihin vanhempiin. Aivan ihania hetkiä.

Jutelkaa rohkeasti lastenne kanssa kaikesta. Keskustelu on avain moneen haasteeseen ja ongelmaan.

Aami